Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu lehdistötilaisuudessa Ankarassa 20. helmikuuta.
Kuva: NECATI SAVAS
Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun mukaan neuvottelut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinneista jatkuvat 9. maaliskuuta Brysselissä.
Cavusoglu kertoi neuvottelujen uudesta aloittamisesta tiedotustilaisuudessa yhdessä Unkarin ulkoministerin kanssa. Hän totesi myös, että Turkki suhtautuu myönteisesti Suomen jäsenyyshakemukseen.
– Saatamme erottaa Ruotsin ja Suomen jäsenyysprosessit, hän sanoi.
Edellinen neuvottelukierros oli määrä järjestää tammikuussa, mutta se peruttiin Tukholmassa järjestettyjen islamin vastaisten mielenosoitusten jälkeen. Tanskalais-ruotsalainen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan poltti silloin Koraanin Turkin suurlähetystön lähellä Tukholmassa.
Turkki ja Unkari ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä.
Cavusoglun mukaan Turkki ei voi antaa tukeaan Ruotsin Nato-jäsenyydelle ennen kuin Ruotsi täyttää sitoumuksensa kolmikantaisen yhteistyöasiakirjan mukaisesti. Turkki on vaatinut Ruotsia karkottamaan useita kurditaustaisia henkilöitä, joita se syyttää terrorismin tukemisesta.
Kohti eriäviä ratifiointeja
Turkki on jo pitkään viestinyt siitä, että sen suhtautuminen Suomeen ja Ruotsiin eroaa toisistaan.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on kertonut, että Turkki on tammikuusta lähtien sanonut Suomen täyttävän Turkin, Ruotsin ja Suomen viime kesänä solmiman kolmikantasopimuksen kirjaukset. Kolmikantasopimuksella varmistettiin tuossa vaiheessa Turkin näkökantojen huomioiminen, jotta prosessissa päästiin etenemään.
Turkista on myös ehditty matkan varrella viestiä, että se voisi erottaa ratifioinnit aikataulullisesti toisistaan, jos Suomi, Ruotsi ja Nato niin tahtovat.
Asia näytti liikahtavan tähän suuntaan toissa viikolla, kun Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kommentoi ratifiointeja Nato-maiden puolustusministerien kokouksessa Brysselissä. Hän totesi, että pääasia ei ole Suomen ja Ruotsin liittyminen yhtä aikaa. Pääasia on hänen mukaansa se, että molemmat maat ratifioidaan Naton jäseniksi mahdollisimman nopeasti.
Stoltenberg täsmensi seuraavana päivänä lausuntoaan toteamalla, että hän on koko ajan kehottanut sekä Unkaria että Turkkia ratifioimaan hakemukset yhdessä jo viime syksystä lähtien. Sekä Stoltenberg että suomalaispoliitikot ovat kuitenkin toistaneet, että asia on Turkin ja Unkarin käsissä.
Mitä Unkari haluaa?
Turkki on dominoinut keskustelua ratifioinneista, mutta ne uupuvat yhä myös Unkarilta. Unkarin piti alkujaan ratifioida jäsenyydet jo viime syksynä, mutta tämä on lykkääntynyt kerta toisensa perään.
Viimeisimmästä aikatauluarviosta kuultiin lauantaina. Tuolloin Unkarin pääministerin Viktor Orbanin kansliapäällikkö Gergely Gulyasi sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointien käsittely Unkarin parlamentissa saattaisi viivästyä maaliskuun jälkipuolelle.
Toistuvat lykkäykset ovat aika ajoin käynnistäneet arvauspörssin siitä, tavoitteleeko Unkari toiminnallaan joitain hyötyjä itselleen. Maa muun muassa uhkaa menettää miljardeja euroja EU-rahoitusta, jos se ei korjaa vaadittuja puutteitaan oikeusvaltionsa toiminnassa.
Orban ja häntä lähellä olevat tahot eivät ole kuitenkaan viestineet, että he yrittäisivät jollain tavalla koplata esimerkiksi Naton ja EU:n päätöksiä yhteen.
Unkari myös on Natossa täysin eri tason toimija kuin Turkki, jolla on muun muassa sijaintinsa vuoksi tärkeä rooli puolustusliitossa.
Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 12.08.
