Hätäkeskuslaitoksen mukaan hätäkeskuspäivystäjän kannalta on mahdotonta arvioida, onko älylaitteen lähettämä automaattinen hätäilmoitus aiheellinen, jos paikan päältä ei saada mitään tietoa. Kuvituskuva.
Kuva: Taneli Kärki
Erilaisten älylaitteiden tekemät automaattiset hätäilmoitukset vaativat yhteensovittamista hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten toimintamalleihin, kertoo hätäkeskuslaitos tiedotteessaan.
Automaattisissa hätäilmoituksissa voi olla kyse esimerkiksi puhelimeen tai pyöräilykypärään liitetystä toiminnosta, joka reagoi voimakkaaseen tärähdykseen tai nopeaan muutokseen mitatussa nopeudessa.
– Älylaitteessa oleva anturi tunnistaa nopean pysähtymisen, ja voi tulkita tilanteen esimerkiksi kaatumiseksi tai törmäykseksi. Käyttäjälle saattaa silloin tulla ilmoitus, että laite aloittaa hätäpuhelun, ellei toimintoa määräaikaan mennessä keskeytetä, Hätäkeskuslaitos mainitsee esimerkkinä.
Uuden teknologian tarkoitus auttaa esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa avuntarvitsija ei itse voi hälyttää apua, mutta hätäkeskuspäivystäjän kannalta avuntarpeen luonnetta on mahdotonta arvioida, jos paikan päältä ei saada mitään tietoa.
Hätäkeskuspäivystäjien ydintehtävä on suorittaa riskinarvio, ja hälyttää vastuuviranomaisen määrittelemä vaste. Epäselviin tilanteisiin reagoiminen vaatiikin keskustelua hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kesken.
− Osa laitteista tuottaa alkuun automaattisen puheviestin, jonka kautta mahdollisesti saadaan tietoa siitä, miksi hätäpuheluyhteys on aktivoitu. Osa automaattisesti aktivoiduista puheluista saapuu kuitenkin hätälinjaan tavallisen puhelun kaltaisina, ja ellei ilmoittajaan saada puheyhteyttä, on mahdotonta arvioida, millaisesta tilanteesta on kysymys, Hätäkeskuslaitoksen operatiivisen osaston johtaja Marko Nieminen kommentoi tiedotteessa.
Uutta teknologiaa on tullut käyttöön vauhdilla, eivätkä laitteiden valmistajat ole välttämättä ottaneet huomioon, miten automaatti-ilmoitus istuu suomalaisten turvallisuusviranomaisten toimintamalleihin tai suomalaiseen lainsäädäntöön. Lisäksi älylaitteiden uudet toiminnallisuudet vaativat myös käyttäjältä uuden oppimista.
− Hätäkeskuspäivystäjien antaman palautteen perusteella suurin osa älylaitteiden automaattisista hätäilmoituksista on ollut aiheettomia. Käyttäjä ei esimerkiksi ole osannut keskeyttää hätäpuhelun aiheetonta käynnistymistä. Niitäkin esimerkkejä kuitenkin on, jossa avuntarvitsija on hyötynyt automaattisesta hätäilmoituksesta, Nieminen sanoo.
Hätäkeskustoimintaa koskevan lain mukaan hätäkeskuslaitoksen on vastattava hätäilmoituksiin, jotka on tehty käyttämällä reaaliaikaista puhetta tai tekstiä. Laitos voi vastata myös ilmoitukseen, joka on tehty muuta hätäilmoituksen tekijän ja Hätäkeskuslaitoksen välisen vuorovaikutuksen mahdollistavaa tapaa käyttäen.
– Hätäilmoituksen on siis mahdollistettava vuorovaikutus, jotta päivystäjä voi suorittaa riskinarvion ja välittää tehtävän asianomaiselle viranomaiselle. Älylaitteiden välittämissä tilanteissa ongelman muodostaa tilanteet, missä puheyhteyttä ei ole, ja riskinarviota ei voida tehdä. Asian selvittely jatkuu ministeriötasolla, Hätäkeskuslaitos kertoo.
