Kevään aamut! Linnut ovat saapuneet. Tätä sirkutusta, raakuntaa ja riekuntaa! Laulajan pieni ruumis ihan pakahtuu, niin myös kuulijan sydän.
Samaan aikaan kumpikin tietää, että jo huomenaamuna voi joutua poimimaan pihapolulta kuoliaaksi paleltuneita, jähmeitä poikasia. Ei kevättä ilman takatalvea, ei elämää ilman kuolemaa.
Kesään on vielä pitkä, epävarma matka. Kevään, vuodenajoista oikukkaimman ja katoavaisimman, tullen tulee miettineeksi elämän tarkoitusta.
