Oulun Välivainiolla viikonloppuna tapahtuneissa henkirikoksissa on poikkeuksellisia piirteitä tyypillisiin suomalaisiin henkirikoksiin verrattuna.
Poliisi epäilee, että sen kiinni ottama mies syyllistyi lauantaina kahteen ampuma-aseella tehtyyn tappoon eli surmasi tuolloin kaksi ihmistä.
Poliisi etsi Välivainiolla aseistettua miestä lauantaina.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin henkirikosseurannasta vastaavan tutkijatohtorin Karoliina Suonpään mukaan tapaus on epätavallinen, sillä tyypillisesti suomalaisissa henkirikoksissa on yksi uhri.
– Moniuhriset henkirikokset ovat verrattain harvinaisia, Suonpää kuvailee.
Hän viittaa selvitykseen, jossa käytiin läpi yli 700 Suomessa vuosina 2010–2018 tapahtunutta henkirikosta.
Niistä 79 prosenttia oli henkirikoksia, joissa oli vain yksi uhri. Vain viidessä prosentissa henkirikoksia tekijä surmasi samalla kertaa useamman kuin yhden ihmisen.
– Uhrien määrän näkökulmasta tapaus on poikkeuksellinen, hän kommentoi Välivainion tapausta.
Useampia uhreja vaatineita henkirikoksia on Suomessa 2000-luvulla ollut esimerkiksi perhesurmissa ja kouluampumisissa.
Yleisin tekoväline on teräase
Välivainiolla toinen surmatuiksi joutuneista oli nainen, joka löydettiin kuolleena yksityisasunnosta. Toinen surmatuista oli ulkoa löydetty mies. Molemmissa uhreissa oli ampumavammoja.
Henkirikoksen toteuttaminen ampuma-aseella on harvinaisempaa kuin teräaseella. Tilastokeskuksen kuolemansyytilastojen mukaan vuosien 2012–2020 välisenä aikana uhrin kuolemaan johtaneista väkivaltatapauksista 16 prosenttia tehtiin käyttämällä käsituliasetta tai ampuma-asetta.
Yleisin tekoväline oli teräase. Sillä surmattiin lähes puolet kaikista henkirikoksen uhreista.
–Suomessa on verrattain paljon ampuma-aseita, kun maassa on metsästyskulttuuriakin. Silti henkirikokset tehdään etupäässä teräaseilla, Suonpää kommentoi.
Karoliina Suonpää on tutkijatohtori Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa.
Teot siirtyneet ulkoa sisätiloihin
Oulun poliisi tutkii parhaillaan myös torstaina tapahtunutta toista henkirikosta. Siinä nuori täysi-ikäinen oululaismies kuoli teräaseella aiheutettuihin vammoihin ulkoalueella Kontinkankaalla.
Teosta epäillään nuorta oululaismiestä, joka vangittiin maanantaina epäiltynä taposta.
Kontinkankaan ja Välivainion tapauksille yhteistä on se, että molemmat miesuhrit löytyivät ulkoa. Karoliina Suonpään mukaan suomalaiset henkirikokset ovat siirtyneet vuosikymmenten saatossa ulkotiloista sisätiloihin yksityisasuntoihin. Tyypillisimmin tekopaikkana on joko uhrin tai tekijän koti tai osapuolten yhteinen asunto.
Naisen surman motiivi usein mustasukkaisuus
Tilastojen valossa kaikkein tavanomaisemmaksi suomalaiseksi henkirikokseksi voidaan luonnehtia tekoa, jossa kaksi keski-ikäistä työelämän ulkopuolella olevaa miestä käyttää yhdessä alkoholia ja toinen joutuu surmatuksi sanaharkan päätteeksi.
Toiseksi eniten paljastuu parisuhteessa tapahtuvia tekoja, joissa nainen kuolee puolisonsa väkivallan seurauksena. Myös nämä teot liittyvät usein päihteisiin. Keskeisenä motiivina on monesti mustasukkaisuus.
Sekä naisten että miesten kohdalla on verrattain harvinaista, että heidät surmaa entuudestaan täysin tuntematon henkilö.
Suurimmalla osalla henkirikoksiin syyllistyvistä tekijöistä on aiempaa rikoshistoriaa.
– Kaikilla ei välttämättä ole tuomioita väkivaltarikoksista, vaan siellä on esimerkiksi omaisuusrikoksia ja rattijuopumuksia, Suonpää luettelee.
Alkoholin rooli henkirikoksissa on merkittävä, mutta pitkällä aikajänteellä vähentynyt. Rinnalle on noussut muita päihteitä ja toisaalta myös henkirikoksia, joihin ei liity lainkaan päihteiden käyttöä.
”Omaisille ne ovat pysäyttäviä, kauheita tapahtumia”
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa tuli viime vuonna viranomaisten tietoon 85 henkirikosta eli tappoa, murhaa tai surmaa. Määrä on kaksi henkirikosta enemmän kuin edellisenä vuonna.
