Kumi käryää, kun paistomestari Toni Pasma viiltää paineilmaleikkurilla dumpperin renkaan pintaa Kolarin Kumi Oy:n korjaamolla Kolarissa, jotta halkeamaan saadaan paistettua korjauspaikka.
Kevät on sesonkiaikaa myös raskaiden renkaiden korjauksessa, jolloin sulanut routa paljastaa ja työntää kaivosten liejuisten avolouhosteiden pintaan teräviä kiviä.
Suuressa ja korkeassa rengashallissa on epäuskoinen tunnelma. Pasma kävelee pystyssä seisovan renkaan ympärillä, jonka halkaisija on neljä metriä ja paino 3600 kiloa.
Rengas on tuettu puukiiloilla paikoilleen, jotta se ei lähtisi vierimään hallin betonilattiaa pitkin.
”Kun korjaan renkaan sisäpintaa, teen sen sisälle vanhoista renkaista ja puulavan avulla työskentelyntasanteen, sillä renkaan sisälle mahtuu touhuamaan”, Pasma sanoo. Renkaan vanteen koko on 57 tuumaa. Suurimmat korjattavat ovat 63-tuumaisia.
Kun rengaspaikka on saatu paistettua, Pasma tasoittaa rälläkällä paikan rosot niin, että rengas näyttää päällisin puolin uutta vastaavalta.
”Joskus rengas pitää paikata ja paistaa kahteen kertaan, kun reikä ulottuu jalkaosasta (kulutuspinnasta) renkaan sivuseinämälle saakka”, Pasma sanoo. Raakakumia menee tällöin jopa kymmenen kiloa.
Kolarin Kumi on osa Lapin Kumi Oy:tä, jolla on kumikorjaamo 14 paikkakunnalla Vantaan ja Kolarin välillä. Yritys kirjasi viime vuoden liikevaihdoksi 55,7 miljoonaa euroa. Yritys työllistää 191 työntekijää.
”Erikoistuimme suurien louhosautojen renkaiden korjauksiin, kun Lapin suuret kaivokset avattiin Kittilässä ja Sodankylässä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Huollamme myös Outokumpu Oyj:n Kemin kaivoksen ajoneuvojen renkaita”, kertoo Lapin Kumi Oy:n toimitusjohtaja Ville Ruokanen.
LUE MYÖS:
Kolari on jättirenkaiden työstämiseen sopiva sijaintipaikka, sillä länsirajan takana on Pohjois-Ruotsin Kaunisvaaran, Kiirunan ja Jällivaaran kaivokset, joista myös rahdataan renkaita korjattavaksi Kolarin Kumiin.
Lapin Kumin toinen korjaus- ja paistopiste sijaitsee Rovaniemellä.
Suurimmat jättirenkaaseen syntyneet reiät ovat reilun nyrkin kokoisia.
”Sen korjaamisessa käytetään paikkaa, jonka halkaisija on 200 millimetriä”, Pasma sanoo.
Paikkaa puristetaan paikoilleen 160 baarin paineessa samalla kun sitä lämmitetään 175 asteen lämpötilassa.
Pasma näyttää minulle seinällä olevaa taulukkoa, jossa ilmoitetaan kunkin renkaan koko ja milloin reikä on niin suuri, ettei sitä voi enää paikata.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
”Useimmat reiät syntyvät, kun avolouhoksella terävä louhoskivi viiltää rengasta”, kertoo Bolidenin Kevitsan kaivoksen johtaja Henrik Grind Sodankylästä.
”Joskus renkaasta on löytynyt metallitanko, joka on ollut työläs irrottaa kulutuspinnasta”, Pasama sanoo ja näyttää irrottamaansa parikymmentä senttiä pitkää metallitankoa.
LUE MYÖS:
Metallia päätyy muun muassa pienempien työkoneiden renkaisiin, jotka liikkuvat esimerkiksi Outokummun terästehtaan purku- ja lastausalueilla.
Pasma esittelee korjaamohallissa ämpäriä, johon hän on kerännyt renkaista irrottamiaan metalliesineitä. Hän on työskennellyt paistomestarina Kolarissa kaksi vuotta.
”Töitä riittää. Lanssilla (pihalla) odottaa korjaamista seitsemän jättirengasta, jotka rahdataan pyöräkoneella sisälle”, Pasma kertoo.
Dumpperin rengas kannattaa paikata moneen kertaan, sillä suuri, noin neljä metriä halkaisijaltaan oleva rengas maksaa noin 50 000 euroa.
”Joskus sama rengas saattaa tulla jo samana vuonna uudelleen paikattavaksi”, Pasma sanoo.
Pelkästään Kevitsan kaivoksella on Grindin mukaan 23 kaivoskuorma-autoa, joista 17 on suurta dumpperia, joiden lavan pituus on 15 metriä.
”Sellainen painaa lasteineen noin 400 tonnia, joten renkaat joutuvat todella lujille”, Grind sanoo.
Suurin osa Suomessa käytettävistä kiviautojen renkaista on Michelin- tai Bridgestone-merkkisiä.
Sen sijaan tavallisia henkilöauton renkaita ei korjata Pasman mukaan paistamalla. Korkeintaan niihin laitetaan niin sanottu tubeless-paikka, jos renkaaseen on iskeytynyt kadulle pudonnut naula tai ruuvi.
