Kuvaa Belgorodista huhtikuulta, kun Venäjä oli vahingossa tiputtanut pommeja omalle maalleen. Belgorod sijaitsee Ukrainan rajalla.
Kuva: BELGOROD GOVERNOR VYACHESLAV GLA
Venäjän puolustusministeriö kertoi tiistaina iltapäivällä, että Belgorodin alueelle Venäjälle hyökänneet ”ukrainalaiset sabotöörit” oli ajettu takaisin rajan taakse ja tuhottu. Väitettä ei voitu vahvistaa puolueettomista lähteistä. Ilmoituksessa Venäjä kuitenkin myönsi joutuneensa turvautumaan tykistöön ja ilmavoimaan taisteluissa omalla maaperällään.
Myöhemmin alueen kuvernööri Vjatsheslav Gladkov kertoi, että alueelle julistettu poikkeushallinto on lopetettu. Poikkeushallinnon nojalla viranomaiset saivat laajat valtuudet telekuunteluun, turvatoimien lisäämiseen, kansalaisten henkilöllisyyden tarkistamiseen ja ihmisten pakkosiirtoihin.
Gladkovin mukaan yksi ”rauhanomainen siviili” oli kuollut ukrainalaisten taistelijoiden käsissä.
Kreml kommentoi aiemmin olevansa hyvin huolissaan tilanteesta Ukrainan rajalla ja vaati lisätoimia sen varmistamiseksi, ettei vastaavaa tapahdu uudelleen.
Venäläisten sotabloggareiden päivitysten mukaan panssaroiduin ajoneuvoin varustautuneet hyökkääjät olivat tunkeutuneet syvimmillään noin 10 kilometriä Venäjän alueelle.
Hyökkäyksen tekijöiksi on ilmoittautunut kaksi Venäjän nykyjohtoa vastustavaa ja Ukrainaa tukevaa ryhmää, Venäjän vapauden legioona sekä Venäjän vapaaehtoisjoukot.
Pakko reagoida näyttävään iskuun
Hyökkäys Belgorodin alueelle ei ole mikään sattumanvarainen yksittäinen kahakka, arvioi Venäjä-tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Hän liittää tapahtumat Ukrainan odotettuun vastahyökkäykseen, joka kenties on jo alkanut.
– Niillä tiedoilla, mitä nyt on käytettävissä, epäilisin tämän olevan erittäin taitava ja röyhkeä harhautus. Tarkoitus on tukea vastahyökkäystä sitomalla Venäjän joukkoja, Lavikainen sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän puolella rajaa on ollut sabotaasitoimintaa jo aiemmin, mutta sillä ei ole hirveästi retosteltu. Tällä kertaa toiminta on tehty tarkoituksellisesti niin näkyväksi, että Venäjän on pakko reagoida ja lähettää joukkoja ajamaan ”sabotöörit” pois maasta.
– Olisi omituista, jos ukrainalaiset tekisivät jotain tämmöistä ilman, että pyrkisivät käyttämään sitä laajemmin hyödyksi, Lavikainen sanoo.
Samalla kannalla on everstiluutnantti Johan Huovinen Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta.
– Ei pidä sulkea pois mahdollisuutta, että tämä on ensimmäinen askel Ukrainan vastahyökkäyksessä, hän sanoo uutistoimisto TT:lle.
Huovisen mukaan Venäjä voi joutua sijoittamaan uudelleen usean tuhannen sotilaan suuruisen joukon raja-alueen saamiseksi jälleen hallintaan.
”Venäjä saa maistaa omaa lääkettään”
Lavikaisen mukaan harhautuksen puolesta puhuu myös, että Belgorodin lähellä ei ole Venäjän miehittämiä ukrainalaisalueita, eikä se todennäköisesti siis ole Ukrainan varsinaisen vastahyökkäyksen painopistesuunnassa. Eikä Ukrainalla ylipäänsä ole mitään kiinnostusta hyökätä Venäjälle, vaan vain vapauttaa omia maa-alueitaan, tutkija lisää.
Ukrainan johdosta on vakuuteltu, ettei maalla ole mitään tekemistä Belgorodin tapahtumien kanssa. Lavikaisen mukaan nämä puheet voi jättää sikäli omaan arvoonsa, että ne muistuttavat tarkoituksellisesti vuosia 2014 ja 2015. Tuolloin Venäjä ei mukamas ollut sekaantunut mitenkään sotaan Donbasissa tai Krimin miehittämiseen.
Lavikaisen mukaan on sataprosenttisen selvää, että Belgorodiin hyökänneiden ryhmien aseet ja muu tuki tulevat Ukrainan asevoimilta. Ukraina antaa siis Venäjän maistaa nyt vuosien tauon jälkeen omaa lääkettään.
– Ei sillä ole niin väliä, ovatko he (Belgorodiin hyökänneet) Venäjän kansalaisia vai eivät, se on Ukrainan operaatio. Kun ukrainalaiset tämän kieltävät samanlaisilla sanankäänteillä, niin se on silmänisku muille ja suoraan sanottuna vittuilua Venäjälle, Lavikainen muotoilee.
