Peippo on vähentynyt 2000-luvulla, vaikka levinneisyydeltään eteläisenä, Euroopassa talvehtivana lajina sen pitäisi runsastua Suomessa ilmastonmuutoksen myötä.
Kuva: Aleksi Lehikoinen
Maailmanlaajuisesti uhanalaisen pohjansirkun pesimäkanta on elpynyt Pohjois-Suomessa pitkän taantuman jälkeen.
Lintuharrastajien tekemissä lintulaskennoissa on havaittu tänä kesänä, että tunturikihuja sekä useita petolintuja, kuten piekanoita, pesii Suomessa eniten sitten vuoden 2019. Näiden lajien pesintämenestys on vahvasti sidoksissa jyrsijöiden runsauteen tunturialueilla.
Sen sijaan huono uutinen on se, että tämän kesän laskennoissa on havaittu harvinaisen vähän Suomen runsaimpia lintulajeja, peippoja ja pajulintuja.
Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLife Suomen koordinoimien pesimälinnustolaskentojen mukaan peipon ja pajulinnun pesimäkanta on tänä kesänä ennätyksellisen pieni.
Peippoja on Suomessa nyt noin neljänneksen vähemmän kuin vuosituhannen alussa ja pajulintukanta on pienentynyt yli kolmanneksen vain parissa vuodessa.
– Tämä voi johtua lisääntyneistä hakkuista. Peippo välttelee hakkuuaukeita ja sen pesimätiheydet ovat sitä suurempia, mitä korkeampaa puusto on, pohtii suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta tiedotteessa.
Pajulinnun väheneminen voi johtua kuivuudesta
Pajulinnun nykyisen pesimäkannan arvioidaan olevan vain puolet 1980-luvun huippuvuosista. Suomen pajulintukanta onkin saattanut vuosikymmenien mittaan pienentyä jopa viidellä miljoonalla parilla.
– Pajulinnun vähenemisen syyt eivät ole varmuudella tiedossa, mutta laji talvehtii Afrikassa, jossa kuivuus voi lisätä talviaikaista kuolleisuutta, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta tiedotteessa.
Huomattavan runsaita lintulajeja ovat Suomessa tänä kesänä esimerkiksi peukaloinen, mustapääkerttu ja tikli. Nämä lajit ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä ja niiden levinneisyysalueet ovat laajentuneet nopeasti kohti pohjoista.
Suomen pesimälinnustoa seurataan muun muassa ympäri maata sijaitsevien kuuden kilometrin mittaisten laskentareittien avulla. Reittejä on lähes 600, ja niistä lasketaan vuosittain noin puolet. Valtaosan laskennoista tekevät vapaaehtoiset lintuharrastajat.
