Lastenlääkärit ovat huolissaan siitä, että perheissä ja lasten hoitopaikoissa ei tunnisteta vasta puhjenneen ykköstyypin diabeteksen oireita.
Ykköstyypin diabeteksen tyypillisiä oireita voi olla vaikeaa havaita etenkin kesäkuumalla, jolloin juodaan muutoinkin paljon. Loputon jano, tihentynyt virtsaaminen, laihtuminen, väsymys ja toisinaan myös pahoinvointi ovat ykköstyypin diabeteksen ensimmäisiä oireita.
Ykköstyypin diabetes on henkeä uhkaava tauti, ja siihen sairastunut pitää toimittaa välittömästi sairaalahoitoon.
Jos ykköstyypin diabetekseen sairastunut ei pääse ajoissa sairaalahoitoon, on seurauksena ketoasidoosi eli happomyrkytys. Se vaatii lähes aina teho-osastohoitoa, ja voi vakavimmillaan johtaa tajuttomuuteen ja jopa kuolemaan.
Keväällä julkaistu suomalainen tutkimus osoitti, että korona-aikana vielä aiempaankin useampi ykköstyypin diabetekseen sairastunut lapsi ja nuori pääsi sairaalahoitoon vasta viiveellä: lähes 40 prosentille heistä oli jo ehtinyt kehittyä happomyrkytys.
Kun lapsen tai nuoren oireet herättävät pienenkin epäilyn ykköstyypin diabeteksesta, pitää hänet toimittaa viipymättä paikkaan, jossa hänen verensokerinsa voidaan mitata yksinkertaisella sormenpäämittauksella.
Mittauksen voi tehdä terveydenhuollon toimipaikoissa tai diabetesta sairastavan verensokerimittarilla. Normaalia korkeampi verensokerilukema on aina syy viedä lapsi tai nuori välittömästi sairaalaan.
