Ruskomäntypistiäiset ovat tehneet laajaa tuhoa mäntymetsissä eri puolilla Suomea.
Pistiäisen toukat ovat syöneet lähes paljaiksi sekä taimikoita että varttuneita metsiä. Pahinta tuhoaluetta on maastotarkastusten perusteella Etelä-Savo, jossa tuhoalueiden koko on satoja tuhansia hehtaareja.
– Eri puolilta maata on myös tullut satunnaisia ilmoituksia, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Markus Melin.
Melinin mukaan havaintoja ei kuitenkaan ole vielä Pohjois-Suomesta.
Metsänomistajien kannattaa nyt pitää männiköitään silmällä mahdollisten puustokuolemien varalta. Vaikka ruskomäntypistiäinen ei puiden kuolemaa yleensä aiheutakaan, alkukesän kuivuus nostaa puukuolemien riskiä.
– Isoa syöntiä osattiin pelätä, koska kuivuus on puille suurin stressin aiheuttaja. Se altistaa sienille ja hyönteisille. Onneksi on kuitenkin saatu sateitakin.
”Onneksi Lapin kesä on lyhyt”
Joukkoesiintymien taustalla on hyönteislajin luontainen kierto ja otolliset sääolosuhteet. Kuumat ja helteiset kesät ovat kasvattaneet pistiäiskantaa.
– Kuumuus tekee uusia temppuja. Se lisää myös kaarnakuoriaisten määrää. Okakaarnakuoriainen, kuusentähtikirjaaja ja kirjanpainaja ovat kova kolmikko, ja niitä pelätään ihan syystä.
Pystyyn jääneet ja heikentyneet tai vastakuolleet rungot voivat olla alttiita myös ytimennävertäjätuhoille. Luonnonvarakeskus muistuttaa, että metsätuholaki vaatii poistamaan tällaiset männyt siltä osin, kun niiden määrä ylittää 50 kuutiometriä hehtaarilla.
