Mika Aaltola ilmoittautui presidenttikisaan ihailemansa presidentti Svinhufvudin kotimuseon pihalla

Mika Aaltola ilmoittautui presidenttikisaan ihailemansa presidentti Svinhufvudin kotimuseon pihalla

Mika Aaltola ilmoittautui mukaan presidenttipeliin.

Mika Aaltola ilmoittautui mukaan presidenttipeliin.

Kuva: Lapin Kansa

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Mika Aaltola kertoi torstaina odotetusti lähtevänsä ehdolle presidentinvaaleihin. Hän asettuu ehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta.

Aaltola kertoi asiasta turvallisuuspolitiikan Kotkaniemi-foorumin jälkeen Luumäellä. Kotkaniemi on presidentti Pehr Evind Svinhufvudin kotimuseo. Paikan valintaan liittyy Aaltolan mukaan symboliikkaa.

Hän mukailee Svinhufvudin poliittiseksi testamentiksi luonnehdittua lausetta, ”ensin raja kuntoon ja sen jälkeen vasta levitellään leipää”. Svinhufvud on Aaltolalle monella tapaa esikuva, vaikka aika on eri.

– Onhan se tätä päivää, miten hän Venäjää korosti, ja toisaalta myös se tietynlainen yhteiskunnallisen keskustelun maltillistaminen ja sen peräänkuuluttaminen, että meidän pitää demokratiassa, jos ei nyt ymmärtää, niin ainakin sietää toisiamme, Aaltola kuvailee STT:lle.

– Kun äärielementit Suomessa lähtivät väkivallan tielle, hän osasi pysäyttää heidät sanoilla ja teoilla.

Svinhufvud toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937. Hän oli Venäjästä irtautumiseen johtaneen poliittisen taistelun näkyvin hahmo. Svinhufvud johti itsenäisyysjulistuksen antanutta ja vallankumouksen kukistanutta senaattia. Pääministerinä ja presidenttinä hän johti 1930-luvulla kommunisminvastaisten lakien säätämistä ja taltutti Mäntsälän kapinaksi kärjistyneen oikeistoradikalismin.

Valtaoikeudet kohdillaan

Aaltolan mielestä presidentin valtaoikeudet ovat nykyisin kohdillaan, eikä hän lähtisi niitä muuttamaan.

– Presidentti johtaa yhteistoimintaa ja sitä kautta Suomen ulkopolitiikkaa. Kyllä ulkopolitiikka johtajan tarvitsee, ei se voi olla kovin monipäistä, muuten tulee hämmennyksen hetkiä.

Hän ei näe haitaksi sitä, että hänellä ei ole kokemusta poliitikkona. Ulkopolitiikasta hänellä on kokemusta sitäkin enemmän.

– Tiedän sen työn haastavuuden ja vaativuuden. Tiedän, mitä siinä pitäisi tehdä ja mitkä ovat edessä olevat haasteet.

Aaltola uskoo vaaleissa näkyvän, että ihmiset hakevat presidentiksi maltillista uudistajaa ja yhtäältä jatkuvuutta eli rauhan säilymistä Pohjolassa.

– Mutta myös sitä, että ymmärretään edessä olevan isoja haasteita, mutta myös mahdollisuuksia.

Muitakin ehdokkaita Luumäellä

Keskustelutilaisuuteen osallistuivat myös muun muassa jo presidenttiehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta asettunut entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja perussuomalaisten ehdokkuutta tavoitteleva eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.).

Valitsijayhdistyksen ehdokkuus edellyttää, että 20 000 äänioikeutettua suomalaista allekirjoittaa ehdokkaan kannattajakortin.

Patentti- ja rekisterihallitukseen rekisteröitiin eilen Aaltolan presidenttiehdokkuutta ja -kampanjaa varten perustettu Suomen turvattu tulevaisuus -niminen yhdistys.

Keskusta asettui Rehnin taakse

Myös Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on kertonut tavoittelevansa ehdokkuutta valitsijayhdistysten kautta. Haavistolla on vihreiden tuki takanaan, ja torstaina keskusta kertoi asettuvansa Rehnin taakse.

Halla-aho valittaneen virallisesti perussuomalaisten ehdokkaaksi elokuun puoluekokouksessa. Liike Nyt on nimennyt ehdokkaakseen puheenjohtaja Harry Harkimon jo viime kesänä.

Keskustakonkari Paavo Väyrynen kerää kannattajakortteja, ja lisäksi useat pienpuolueiden edustajat kokoavat nimiä asettuakseen ehdolle valitsijayhdistysten kautta.

Presidentinvaaleja koskevien mielipidekyselyiden kärkipaikoilla ovat toistaiseksi olleet Haavisto, Rehn ja Aaltola.

Häkkänen kertoo lähiaikoina

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään tammikuussa, mutta esimerkiksi pääministeripuolue kokoomus ja suurin oppositiopuolue SDP eivät ole vielä kertoneet ehdokkaistaan.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi Luumäellä päättävänsä elo-syyskuun vaihteeseen mennessä, asettuuko hän ehdolle.

– Laaja joukko kokoomuksen kansanedustajia ja kenttäväkeä on pyytänyt asettumaan presidenttiehdokkaaksi. Tällaiset pyynnöt pitää ottaa vakavasti. Asia on vakavassa harkinnassa.

Hänen mukaansa kokoomuksen ylimääräinen puoluekokous kokoontuu tekemään ehdokkaan valintaa todennäköisesti syyskuun loppupuolella tai lokakuun alkupuolella.

– Kesätauon jälkeen puolueen pitää tehdä johtopäätöksiä, millaisella ehdokasasettelulla mennään.

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *