Tuottaessaan neitseellistä raaka-aineista lyhytikäisiä tuotteita lineaarinen talous tuottaa jätettä tolkuttomasti – tonnista raaka-ainetta 900 kiloa jätettä. Maapallon materiaaliresurssit hupenevat, luontokato ja ilmastonmuutos etenevät. Kasvava väestö vaurastuu ja kuluttaa yhä enemmän.
Viimeistään koronapandemia ja sota herättivät huomaamaan globaalin talouden ongelmat.
Meidän on pakko oppia toimimaan luonnon kantokyvyn rajoissa. Kiertotalouteen siirtyminen vähentää päästöjä, tukee biodiversiteettiä, hillitsee ilmastonmuutosta, lisää talouden resilienssiä ja luo uutta liiketoimintaa.
Valtioneuvoston mukaan kiertotaloudesta onkin määrä tulla taloutemme perusta vuoteen 2035 mennessä – samana vuonna Suomen pitäisi olla hiilineutraali.
Kiertotalous kehittyy säästämällä, vaihtamalla materiaaleja ja energiaa uusiutuviin sekä parantamalla materiaalikiertoja ja teollisia prosesseja.
Kierrätetyn tavaran kysyntä ja käyttö lisääntyvät, jakamistalous kasvaa, tuotteiden huollettavuus ja uudet palvelukonseptit tuovat liiketoimintamahdollisuuksia. Yksi kiertotalouden avain on suunnittelu, jossa määräytyy jopa 90 prosenttia tuotteen elinkaaresta.
Kuluttaminen ei ole itsetarkoitus, ja parempaan elämänlaatuun päästään vähemmillä resursseilla: tapahtuu irtikytkentä.
Suomi on Euroopan top 3:ssa kiertotalouden innovaatioiden tuottamisessa.
