Yhteiskunnallinen syksy tulee pitämään meitä hereillä. Eri syistä, riippuen siitä, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa. Eri syistä, sillä vanha klisee suomalaisesta konsensushakuisuudesta on nyt viimeistään virallisesti murtunut, ideologisten erojen tultua päivänselviksi.
Jotkut, kuten esimerkiksi Petteri Orpo ovat olleet huolissaan polarisaatiosta ja ovat kokeneet sen johtuvan sosiaalisen median kärjistyneestä keskustelutavasta. Sitä ei todennäköisesti tulla hillitsemään ainakaan nykyisen eduskunnan puhemiehen aikana, joka taas peräänkuuluttaa sananvapautta ja pitää ongelmallisena tilannetta, jossa ei saisi loukata muita.
Petteri Orpo, polarisaatio ei ilmiönä itsessään ole haitallinen. Se liittyy normaaliin yhteiskuntaelämään ja pitää demokratian ja yhteiskunnallisen keskustelun vireänä, kun ihmiset osallistuvat.
Tahallaan lietsottua, vihaan perustuvaa polarisaatiota ei voida kuitenkaan pitää terveellisenä asiana. Yhteiskuntaa rikkovan tahallisen polarisoimisen tunnistaa siitä, että tervehenkisen, eri mielipiteitä esiin tuovan väittelyn sijaan puhujat kokevat, että kuka tahansa, joka kyseenalaistaa heidän näkemyksiään, on ”vastapuolta”, ja että tätä ”vastapuolta” saa haukkua, solvata ja uhkailla, yhteiskunnallisen keskustelun ja itseen kohdistuvan kritiikin vaientamiseksi.
Jos puhumisesta tulee pelottavaa, ihmiset eivät enää osallistu, ja jos ihmiset eivät osallistu, on demokratia uhattu. Sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtisen mukaan tämä onkin esimerkiksi itänaapurillemme iloinen asia, sillä eripurainen yhteiskunta on hauras ja tämä on Venäjän tavoite.
Oikeus loukata ja rikkoa kunnioittava yhteiskunnallinen keskustelu pelaa siis Venäjän pussiin.
