Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) luonnehtii kokouksen lopputulosta kiusalliseksi.
Kuva: OLIVIER HOSLET
EU-maiden valtiovarainministerien kokous päättyi tiistaina tilanteeseen, jossa löysään hirteen jäivät roikkumaan sekä Unkari että Ukraina. Molempia maita koskevat miljardipäätökset siirtyivät tuonnemmaksi, toistaiseksi tuntemattomaan hetkeen.
Ukrainan 18 miljardin euron lainapaketista pitäisi saada sopu nopeasti, mutta tämän päätöksen tekemisen jumitti tiistaina Unkari. Syynä on se, että valtiovarainministerien käsissä on samaan aikaan myös Unkarin EU-rahojen jäädytyspäätös.
– Meistä riippumattomasta syystä nämä kaikki kokouksen asiat oikeastaan kytkettiin toisiinsa. Ja sen kytköksen teki Unkari, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi kokouksen jälkeen.
Saarikko luonnehti tiedotustilaisuudessaan Brysselissä tilannetta kiusalliseksi.
– Olemme sitoutuneet Ukrainan avustamiseen ja näillä avustuspäätöksillä on erittäin kiire, hän sanoi.
Ukrainan avustuspäätöksestä jäsenmaiden pitäisi saada aikaan yksimielinen sopu, Unkarin EU-rahoituksen jäädyttämisestä puolestaan ei. Kuitenkin myös Unkarin rahoituksen mahdollisesta jäädyttämisestä täytyisi päättää joulukuun 19. päivään mennessä.
Odotukset täyttyivät, valitettavasti
Kokouksen odotukset täyttyivät täysimääräisesti, koska keskeisimmät päätökset jäivät tekemättä. Lopputulosta pystyi uumoilemaan jo ennakkotiedoista, joita kokouksen alla tihkui.
– Kun emme löytäneet yhteisymmärrystä tavasta, jolla Unkari voisi saada rahoituksen näihin elvytyspakettisuunnitelmiinsa tai koheesiorahoitukseen, ei ollut mahdollisuutta tehdä päätöstä myöskään Ukrainan avustamisesta, Saarikko summasi tiistaina.
Jäsenmaissa ei ollut ennen kokousta yksimielisyyttä siitä, pitäisikö Unkarin rahoitusta jäädyttää ehdotetusti niin sanotun ehdollisuusmekanismin perusteella. Osa maista halusi EU-komission tekevän uuden arvion, koska Unkari on kertonut tehneensä oikeusvaltiota korjaavia uudistuksia myös määräajan umpeutumisen jälkeen.
Painetta toi sittemmin realistiseksi osoittautunut pelko siitä, että Unkari voisi kokouksessa jumittaa Ukrainan apupaketin.
Unkarin niin sanottujen koheesiorahojen saaminen riippuu siitä, vaarantaako sen heikko oikeusvaltio EU-varojen käyttöä vai ei. Komissio oli viime viikolla sitä mieltä, että näin yhä on.
Jos jäsenmaiden ministereistä koostuva neuvosto katsoo samoin, Unkarilta jää roikkumaan ilmaan noin 7,5 miljardin euron koheesiorahat. Komissio ei voi neuvoston päätöksestä myöntää rahoitusta, jos uudistuksia ei tehdä.
Koheesiorahasto on tarkoitettu valtioille, joiden bruttokansantulo asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta. Lisäksi jäihin voi päätyä myös Unkarin niin sanottuja elpymisrahoja, mikä nostaa panoksia entisestään.
Toistaiseksi ei ole selvyyttä siihen, koska solmua yritetään avata. Saarikko piti yhtenä mahdollisuutena ensi viikolla järjestettävää huippukokousta, jossa jäsenmaiden päämiehet kokoontuvat. Toinen vaihtoehto on ylimääräinen valtiovarainministerien kokous vielä joulukuun aikana.
Muiden jäsenmaiden suorat takaukset Ukraina-tuelle voisivat olla yksi keino, jolla tuki saataisi maaliin ilman Unkaria.
