Tenojokeen on noussut tänä kesänä eri arvioiden mukaan 100 000–150 000 kyttyrälohta. Luku on vähintään kaksinkertainen määrä edelliseen, vuoden 2021 kyttyrälohen määrään verrattuna, Oulun yliopiston tiedotteessa kerrotaan.
Pohjoisen Suomen ja Norjan jokiin leviävä vieraslaji nousee suurina määrinä jokiin kutemaan joka toinen, pariton vuosi. Kyttyrälohen erityispiirre on, että kudun jälkeen kalat mätänevät ja kuolevat jokiin. Nyt lähes kaikki kudulle nousseet kyttyrälohet ovat kuolleet.
– Raatoja tuntuu kerääntyvän rannoille ja matalikoille yllättävänkin paljon, ja sen kyllä valitettavasti myös haistaa, Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Aino Erkinaro kertoo.
Erkinaro tutkii kyttyrälohien raatojen levittämien ravinteiden vaikutusta pohjoisiin jokiympäristöihin.
– Kansalaishavaintojen osalta pääsemme mittaamaan vain matalien vesien raadot, mutta ei ole tietoa, kuinka paljon syvänteissä on raatoja.
Yleisö on lähettänyt tutkijoille havaintoja kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viime viikkoina. Vihjeiden perusteella on saatu arvokasta tietoa siitä, millaisiin paikkoihin raadot kertyvät.
