Viestikoekeskus-jutussa maanpetosrikoksista syytettyjä Helsingin Sanomien toimittajia edustava asianajaja Kai Kotiranta on aamupäivällä perannut hartaasti syyttäjän ja Puolustusvoimien esittämiä väitteitä.
Kotirannan mukaan alkuperäinen syy oikeudenkäynnille ei ole toimittajien toiminta, vaan Puolustusvoimissa ollut tietovuoto. Hän sanoi loppulausunnossaan pitävänsä tietovuotoa vakavana asiana.
Hänen mukaansa jos jokin, niin se aiheutti Suomen ulkoisen turvallisuuden mahdollisen vaarantumisen, ei toimittajien toiminta.
– Jos Puolustusvoimat olisi hoitanut oman tonttinsa asianmukaisesti, eikä siellä olisi ollut tietovuotoa, emme mekään täällä istuisi, Kotiranta sanoi.
Hänen mukaansa on yhteiskunnan ja demokratian kannalta hyvä asia, että tietovuoto tuotiin julkisuuteen.
Oikeudenkäynti koskee HS:n 16. joulukuuta 2017 julkaisemaa artikkelia ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua juttusarjaa, jotka käsittelivät Puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua. Syyttäjän mukaan jutut sisälsivät Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäväksi määrättyä tietoa.
Kolmelle lehden toimittajalle vaaditaan ehdollista vankeutta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä tai avunannosta niihin. Kaikki kiistävät syytteen. Puolustusvoimissa ollut epäilty tietovuoto on edelleen esitutkinnassa keskusrikospoliisissa (KRP).
STT on aiemmin kertonut, että sen tietojen mukaan KRP epäilee tietovuodosta Puolustusvoimien entistä tiedustelupäällikköä Georgij Alafuzoffia.
”Minä en usko, että Puolustusvoimat tekee omia maaleja”
Kotirannan mukaan syyttäjä ei ole esimerkiksi määritellyt, mitä turvallisuussalaisuudella tai Suomen ulkoisella turvallisuudella tarkoitetaan. Hän katsoo, ettei syyttäjien näyttö yksinkertaisesti riitä tuomitsemiseen.
Kotiranta totesi, ettei näytöksi riitä asianomistajana asiassa olevan Puolustusvoimien kertomus. Esimerkiksi väite, jonka mukaan julkaistut tiedot olisivat salassa pidettäviä, perustuu hänen mukaansa ainoastaan asiantuntijana kuullun Puolustusvoimien edustajan kertomukseen.
Tämä on Kotirannan mukaan kuulemisessaan kertonut lähinnä sen, mitä joku muu on salauksesta joskus kirjoittanut. Salauksen aikanaan tehneitä ihmisiä olisi Kotirannan mukaan ihan hyvin voitu kuulla, mutta puolustuksen asiaa koskevat lisätutkintapyynnöt on tyrmätty.
Kotiranta kyseenalaisti myös sen, että jos HS:n jutussa olisi todella paljastettu turvallisuussalaisuuksia, olisiko Puolustusvoimat tuonut asian tällä tavoin julki.
– Olisiko Puolustusvoimat reagoinut näin voimakkaasti ja liputtanut, että katsokaa, tässä jutussa on turvallisuussalaisuuksia?
Kotirannan mukaan Puolustusvoimien toiminta puhuu voimakkaasti sitä vastaan, että HS:n jutussa olisi mitään Suomen ulkoista turvallisuutta vaarantavaa. Jos olisi, se olisi hänen mukaansa Puolustusvoimilta oma maali.
– Minä en usko, että Puolustusvoimat tekee omia maaleja.
Puolustus: Näyttämättä, että juttu olisi perustunut salaisiin asiakirjoihin
Kotiranta sanoi, että pitää paikkansa, että HS:lle on päätynyt tietoja tietovuodon johdosta. Hän huomautti, ettei toimittajia kuitenkaan velvoita salassapito tai turvallisuusluokittelu samalla tavalla kuin viranomaisia.
Kotiranta kiisti syyttäjien ja Puolustusvoimien omissa loppulausunnoissaan esittämän väitteen siitä, että asiassa olisi pystytty näyttämään, että HS:n juttu olisi perustunut salaisiin asiakirjoihin. Hän sanoi, että tällaisia asiakirjoja ei ole löydetty toimittajien hallusta.
Yhden syytetyn toimittajan Puolustusvoimien upseerille näyttämä ja tämän vastatiedustelulle kuvaama ja toimittama nivaska ei Kotirannan mukaan sisältänyt viranomaisten asiakirjoja. Kyse oli sekavasta Word-dokumentista, hän sanoi.
Syyttäjä on vedonnut kyseiseen tilanteeseen ja upseerin voimakkaaseen reagointiin siinä. Kotiranta sanoi, että kuten toimittaja sanoi omassa kuulemisessaan, hän toi upseerille tilanteessa ilmi epäilynsä Puolustusvoimissa olleesta tietovuodosta.
Upseeri on Kotirannan mukaan reagoinut riskiin tietovuodosta, ei siihen, että nivaska olisi sisältänyt syyttäjän väittämällä tavalla salaisia asiakirjoja.
– Näkisin, että kiroilu lonkeron siemailun lomassa ei voi riittää syyksilukevaksi näytöksi, Kotiranta sanoi.
”Lähdetty liikkeelle isoilla tykeillä ja ne on suunnattu totaalisen väärin”
Kotiranta puuttui loppulausunnossaan aiemminkin oikeussalissa ja julkisuudessa esitettyyn seikkaan rikosvastuun jakautumisesta asiassa. Puolustus lähtee siitä, että syytetyt toimittajat eivät ole olleet sellaisissa asemissa, joissa voi päättää minkään jutun julkaisemisesta. Puolustuksen mukaan päätöksen on tehnyt toimituksen johto.
Kotirannan mukaan esitutkinnassa tai syyteharkinnassa ei ole pyritty selvittämään, kuka päätöksen teki. Hän sanoi, että kunakin päivänä päätöksistä sanomalehdessä vastaavien henkilöiden nimet ovat helposti löydettävissä.
– Sen sijaan arsenaali on käännetty kahta toimittajaa ja yhtä esihenkilöä vastaan, joilla ei ole mitään tekemistä julkaisuprosessin kanssa.
Kotirannan mukaan toimittajien ei olisi ikinä pitänyt päätyä syytteeseen asiassa.
– On lähdetty liikkeelle isoilla tykeillä ja ne on suunnattu totaalisen väärin.
Kotiranta kertoi, että prosessin varrella häneltä on kysytty, miksi puolustus ei ole tuonut itse esille, kuka julkaisupäätöksen teki. Hän sanoi, ettei se ole puolustuksen tehtävä, vaan on syyttäjän tehtävä selvittää, miten sanomalehti toimii.
Vastaavana päätoimittajan toiminutta Niemeä kuultu uudelleen rikoksesta epäiltynä
Eilen oikeudenkäynnissä kävi ilmi, että HS:n entistä vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä on kuultu uudelleen asiassa rikoksesta epäiltynä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe vahvisti STT:lle harkitsevansa Niemen syyttämättäjättämispäätöksen kumoamista.
Rappe kertoi, että Niemeä on kuultu viime kuun lopulla uudestaan epäiltynä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.
Kotirannan mukaan Niemi on kiistänyt mahdolliset häntä koskevat rikosepäilyt. Niemeä epäiltiin aikoinaan esitutkinnassa, mutta syyttäjä teki tällöin asiassa syyttämättäjättämispäätöksen.
Niemi jätti Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan tehtävät viime kuussa kerrottuaan, että häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.
