Pääkäsittely oikeudenkäynnissä Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta on alkanut Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa Espoossa.
Pääkäsittelyn ensimmäisenä päivänä syytetylle Aleksanteri Kivimäelle luettiin syytteet muun muassa törkeästä tietomurrosta ja yli 21 300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä.
Kivimäki kiistää kaikki syytteet. Puolustus sanoo, että esimerkiksi tietomurtoa koskevaa näyttöä ei voida yhdistää Kivimäkeen.
– Rikos on varmasti riidattomasti tapahtunut, mutta ei Kivimäen toimesta, Kivimäen asianajaja Peter Jaari sanoi.
Pääkäsittelyn on määrä jatkua helmikuun loppuun asti. Huomenna on vuorossa syyttäjien asiaesittely ja viikon päästä maanantaina puolustuksen asiaesittely. Kivimäkeä on määrä kuulla tammikuun loppupuolella.
Espoossa käräjäsalissa oli syyttäjien ja puolustuksen lisäksi läsnä mediaa ja yleisön edustajia. Uhrien yksityisyyden suojelemiseksi heille on järjestetty oikeudenkäynnin seuraamista varten omat, salaiset tilat toisaalla.
Syyttäjät vaativat Kivimäelle, 26, seitsemän vuoden vankeusrangaistusta yhteensä yli 21 000 uhriin kohdistuneista rikoksista.
Törkeän tietomurron ja törkeän kiristyksen yrityksien lisäksi Kivimäkeä syytetään liki 9 600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä.
Vastaamon tietomurtoon liittyvä oikeudenkäynti on historiallinen – uhreja on oikeusjutussa yli 21 000 henkeä.
Kuva: Pekka Peura
Tietomurto marraskuussa 2018
Asian haastehakemus tuli poikkeuksellisesti julkiseksi jo syytteennoston yhteydessä lokakuussa. Syyttäjien mukaan Kivimäki murtautui marraskuussa 2018 yksin tai tuntemattomaksi jääneiden ihmisten kanssa Vastaamon tietojärjestelmään ja latasi 33 000 ihmisen tiedot sisältäneen potilastietokannan itselleen.
Potilastietojen levittämisen ja niillä kiristämisen epäillään alkaneen syksyllä 2020. Syyttäjien mukaan Kivimäki lähetti tuolloin Vastaamolle sähköpostitse kiristysviestin, jossa hän vaati yritystä maksamaan hänelle 40 bitcoinia, mikä vastasi 366 000:ta euroa. Rahasummaa vaadittiin vastineeksi siitä, ettei potilaiden tietoja julkaista.
Kun vaatimuksiin ei suostuttu, Kivimäki alkoi syyttäjien mukaan julkaista potilastietoja lokakuun lopulla 2020. Tietoja julkaistiin pääosin Tor-verkossa. Tämän jälkeen Kivimäki lähetti syyttäjien mukaan kiristysviestin Vastaamon potilastietokannassa olleille ihmisille. Osa uhreista maksoi vaaditun summan.
Virtuaalipalvelin yhdisti rikoksiin
Keskusrikospoliisin (KRP) marraskuun alussa julki tulleen esitutkintamateriaalin mukaan poliisi pääsi Kivimäen jäljille monipolvisen tietoteknisen tutkimustyön avulla.
Tutkinnan keskiössä on ollut OPSVM-niminen virtuaalipalvelin, jolla poliisin mukaan annettiin komennot tietomurron tehneelle toiselle palvelimelle sekä ylläpidettiin osoitetta, josta Vastaamon potilaiden tietoja jaettiin.
Poliisin P2:ksi nimeämä palvelin, jolla OPSVM alun perin oli, sijaitsi fyysisesti it-palveluyrityksen palvelinsalissa Uudellamaalla. Palvelin oli KRP:n mukaan kuitenkin tyhjennetty ennen kuin se ehdittiin takavarikoida.
Selvittämällä palvelinten tilaajatietoja poliisi jäljitti saman it-palveluyrityksen Saksassa sijainneen palvelimen, josta se löysi kopion P2:sta ja sen sisältämästä OPSVM:stä. OPSVM puolestaan sisälsi Vastaamon koko potilastietokannan.
Poliisin selvityksen mukaan palvelinten vuokraajana oli yritys, jonka toimitusjohtaja Kivimäki sanoo olleensa. Yrityksen palvelintilaus oli maksettu Kivimäen kortilla.
Jäi kiinni Ranskassa
Poliisi alkoi tutkia Vastaamon tapausta syksyllä 2020.
Kuulusteluissaan Kivimäki kertoi poliisille oleskelleensa epäiltyjen rikosten aikaan, vuosina 2018–2020 Espanjassa, Britanniassa, Arabiemiraateissa, Ukrainassa ja Ranskassa. Hän sanoi, ettei hänestä ole kyseisissä maissa juuri jälkiä, koska hän ei ole rekisteröinyt asumistaan.
– Näissä paikoissa asuessani minusta jää aika pieni jälki, kun en käytä julkisia palveluja vaan yksityistä terveydenhuoltoa ja muuta. Enkä ole käynyt missään rekisteröitymässä. En sen takia, että yrittäisin piiloutua, vaan esimerkiksi Espanjassa asukkaaksi pitää rekisteröityä, mutta se on hankalaa.
Kivimäki otettiin kiinni tämän vuoden helmikuussa Ranskassa Pariisin lähellä sijaitsevassa Courbevoien kunnassa.
Ranskalaismedian mukaan paikallinen poliisi meni asuntoon kotihälytystehtävälle ja asunnossa ollut mies näytti poliisille romanialaisia henkilöllisyyspapereita. Poliisin tarkastaessa miehen tietoja kävikin ilmi, että hän oli Vastaamo-tietomurrosta epäilty suomalaismies.
