Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkaukset johtavat virkamiesten irtisanomisiin. Kaleva uutisoi säästöjen vaikutuksista STT:n hankkimien uutistietojen perusteella 20. huhtikuuta.
Hallituksen leikkauspolitiikka voi johtaa tuhansien virkamiesten potkuihin. Arviot irtisanomisista nousivat uutisiin sen jälkeen, kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi kehysriihen tiedotustilaisuudessa julkisen hallinnon säästövaatimuksista.
Purran mukaan leikkaukset eivät kohdistu ammattisotilaisiin, poliiseihin, rajavartioihin, tuomareihin, syyttäjiin tai vanginvartioihin. Valinta on peittelemättä poliittinen. Oikeusministeriön, puolustusministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloilla säästövelvoitteet ovat vähäisemmät kuin muualla julkisessa hallinnossa.
Painotusta on helppo perustella kun valtakunnan turvallisuutta tarkastellaan voittopuolisesti sotilaallisten sekä rikollisuuteen liittyvien uhkakuvien kautta. Mutta joutuvatko leikkausten kohteeksi nyt ne työntekijäryhmät, joilla ei ole puolustajia nykyhallituksessa?
Julkista sektoria on iät ajat ollut helppo populistisesti moittia paisuneeksi ymmärtämättä mitä varten Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa tarvitaan hallintoa. ”Turhia byrokraatteja” nähdään siellä ja täällä. Usein unohdetaan faktat, millä aloilla ja miksi julkinen hallinto on kasvanut – tai missä se on vähentynyt.
Valtiolla työskentelee noin 80 000 ihmistä, joista noin 40 prosenttia eli suurin osa palvelee armeijassa, poliisissa tai rajavalvonnassa. Valtion työntekijöiden määrä on viime vuosina myös lisääntynyt eniten näillä aloilla. Esimerkiksi Suojelupoliisin henkilöstön määrä yli kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa noin kahdestasadasta yli viiteensataan.
Koko julkisen sektorin työntekijämäärä on noussut kymmenen vuoden aikana ennätykselliseksi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan valtiolla, kunnissa ja hyvinvointialueilla työskenteli helmikuussa noin 705 000 ihmistä. Viimeksi liki vastaava määrä oli töissä julkisella alalla 1990-luvun alussa ennen lamaa. Tuolloin valtiolla työskenteli vielä yli 200 000 ihmistä.
Julkisalan työntekijöiden määrä on pysynyt valtiolla viimeiset kymmenen vuotta entisellään, mutta kasvanut kunnissa sekä uusilla hyvinvointialueilla. Kunnissa on lisätty erityisesti opetusalan henkilöstöä. Ikääntyvä väestö puolestaan tarvitsee yhä enemmän hoitajia.
Ministeriöitä Suomessa on yksitoista. Niiden hallinnonaloilla toimii 184 työnantajavirastoa eri puolilla Suomea. Luvut näyttävät suurilta, mutta väkilukuun suhteutettuna Suomi ei ole eurooppalaisittain byrokraattien maa.
Miljardien menoleikkauksissa muutaman sadan miljoonan säästöt julkisesta hallinnosta vaikuttavat pieniltä. Ne voivat kuitenkin näkyä kansalaisten arjessa niin, että virastojen palvelut heikkenevät tai ratkaisujen odottelu pidentyy.
Julkinen hallinto tukee lainvalmistelua. Siksi leikkaukset uhkaavat myös rapauttaa toimivan demokratian perusteita tai ainakin sen nurkkia. Jos virkamiesten irtisanomiset ohentavat tutkitun tiedon ja asiantuntijoiden panosta yhteiskunnassa, voivat säästöt johtaa lyhytnäköiseen päätöksentekoon.
