Autojen infotainment- eli tietoviihdejärjestelmät yleistyvät ja kehittyvät nopeaan tahtiin. Samalla esimerkiksi Android-pohjaisten tieto- ja viihdejärjestelmien vikaherkkyys on kasvanut, sillä kaiken takana oleva ohjelmisto ei toimi kunnolla. Syynä on usein muistin heikkeneminen.
”Sähköauton ostaneille tehdyn asiakastyytyväisyyttä mitanneen tuoreen tutkimuksen (J.D. Power Vehicle Dependality Study) mukaan viihdejärjestelmien ongelmat olivat suurin yksittäinen tyytymättömyyden lähde”, kertoo oululaisen ohjelmistotalo Profilence Oy:n Taiwanissa asuva myyntijohtaja Tero Aaltonen.
Yritys on erikoistunut ohjelmistovikojen löytämiseen ja niiden juurisyiden analysointiin.
”Aikaisemmin asiakkaina olivat kännykkävalmistajat, mutta nyt asiakkaana on myös autoteollisuus. Auton tuottama datamäärä yhdistettynä auton viihdejärjestelmään on mittakaavaltaan monta kertaa kännykkää suurempi. Valitettavasti nykykännykkä on luotettavuudessaan vuosia, jopa valovuoden edellä auton infotaintment-järjestelmästä”, sanoo Profilencen toimitusjohtaja Sami Utriainen.
General Motors joutui keskeyttämään uuden sähköautomallinsa Chevrolet Blazer EV:n myynnin viime vuoden lopulla. Syynä olivat viihdejärjestelmän ohjelmistoviat, joita autotehtaan laadunvarmistuksessa ei havaittu. Se johti vakaviin vikatilanteisiin tien päällä. Lisäksi täyssähköauton lataaminen ei onnistunut.
”Vioista uutisoitiin laajalti USA:n mediassa”, Aaltonen lisää. Auto vedettiin pois myynnistä kolmeksi kuukaudeksi.
Chevy-katumaasturin infotainment-järjestelmä lakkasi yllättäen toimimasta. Eräästäkin autosta löydettiin peräti 23 vikakoodia.
”Olemme tietoisia siitä, että rajoitetulla määrällä asiakkaita on ollut ohjelmistoon liittyviä laatuongelmia Blazer EV:n kanssa”, kommentoi Chevrolet.
”Chevy Blazer EV ei ole ainutlaatuinen tapaus. Samanlaisia laatuongelmia on ollut ohjelmistojen ja koodausten kanssa myös eurooppalaisilla ja aasialaisilla autovalmistajilla”, Utriainen kertoo.
Hän tietää mistä puhuu, sillä Profilencen perustajakolmikolla Utriaisella, Mikko Keskitalolla ja Mika Mikkelällä on 20 vuoden kokemus ohjelmistojen testauksesta Nokia Mobile Phonesin, sittemmin Microsoftin palveluksessa Oulussa.
Vuonna 2014 perustetun Profilencen palkkalistoilla on nyt 26 työntekijää. Se kirjasi viime vuonna noin kahden miljoonan euron liikevaihdon. Suurin osa sen autopuolen asiakkaista on Göteborgissa Ruotsissa.
Se on yksi osoitus oululaisten insinöörien ja Göteborgin suuren autoklusterin välisestä tiivistä yhteistyöstä. Ruotsalaiset ovat jo usean vuoden ajan hakeneet ohjelmisto-osaamista Oulusta.
”Oulussa on jo 140 yritystä, jotka kehittävät ja myyvät autoihin liittyvää teknologiaa. Siihen osallistuvat myös VTT, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu”, kertoo Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula.
Profilence ei myy asiakkaille sovelluksia vaan dataa.
”Pystymme kehittämämme data-analytiikkasovelluksen avulla ennustamaan laitteen – esimerkiksi infotainmentjärjestelmän – toiminnan pitkällä aikavälillä. Samalla löydämme ohjelmiston koodauksessa sattuneet virheet, jotka eivät autonvalmistajan perinteisissä testeissä paljastu”, Utriainen kertoo.
”Usein koodauksen virhe johtaa muistivuotoon. Sen seurauksena järjestelmän toiminta hidastuu ja pahimmassa tapauksessa jumiutuu”, Utriainen kertoo.
Tällaiseen laatuvirheeseen viittaa GM:n tuore Chevyn tapaus.
”Autolla ajetaan yleensä yhdellä kertaa puolisen tuntia, mutta me testaamme simulointiohjelmalla laitetta yötä päivää, jopa sata tuntia yhteen pötköön”, hän lisää.
Profilence on kehittänyt innovatiivisen tavan autojen infotaintment-järjestelmien laadunvarmistukseen. Siinä mallinnetaan kuljettajan ja matkustajien käyttäytymistä. Näin syntyy tietopatteri, joka paljastaa autonvalmistajalle ongelmakohdat.
Aiemmin kännyköiden tuotekehityskappaleet lähetettiin Profilencelle Oulun Teknologiakylään. Sen sijaan autoja ei lähetetä. Profilence lähettää boksin esimerkiksi Göteborgiin, joka kytketään testattavaan autoon. Näin muodostetaan etäyhteys Göteborgista oululaisille ”koodausvirheiden” metsästäjille. Testi viedään läpi Oulussa.
Löydetyn koodivirheen korjaus jää autonvalmistajan tai ohjelmiston tehneen alihankkijan tehtäväksi. Yksi tällainen alihankkija on göteborgilainen HaleyTek, jonka pääomistaja on Volvo Cars.
”Olemme kehittäneet helpon tavan tallentaa, jakaa ja toistaa ajoneuvoista kerättyä signaalidataa. Siinä tuoreena yhteistyökumppanina on Malmössä kotipaikkaa pitävä yritys RemotiveLabs”, Utriainen kertoo.
Utriainen esittelee työpaikansa parkkipaikalla Göteborgissa suunniteltua Polestarin infonäyttöä.
”Tässä mallissa on ns. täydellinen Android: tuossa ovat Googlen kartat, tuossa Googlen Playstore ja sitten tuossa Googlen maksupalvelu”, Utriainen näyttää.
”Olimme vasta Göteborgissa COVESA-nimisen työryhmän luona, joka ei tee täyttä Androidia, vaan he työstävät omana työnä avoimen lähdekoodin Androidilla edellä mainittuja palveluja, jotka tulevat seuraavaan automalliin”, Utriainen sanoo.
Autonvalmistajan halu tehdä osa ohjelmistoista ja sovelluksista itse liittyy siihen, että Googlen lisenssit ovat kalliita. Jo pelkkä Androidin lisenssi maksaa tehtaalle paljon rahaa. Lisäksi osa valmistajista ei halua antaa valtaa Googlelle.
Itse tekemiseen liittyy Utriaisen mukaan oma vaaransa: ohjelmiston koodaukseen jää virheitä. Uusia automalleja tuodaan kovaa kyytiä markkinoille. Kaikkea ei ehditä tällöin huolella testata.
”Autotehtaat ovat ottaneet ohjelmistoviat vakavasti. Esimerkiksi Volkswagenin infojärjestelmän uusin versio toimii jo yhtä luotettavasti kuin junan vessa”, vakuuttaa Pörhön Autoliikkeen aluejohtaja Jarmo Tikkanen Oulusta.
”Autonvalmistajilla on tässä suhteessa edelleen runsaasti haasteita. Jo viisi vuotta sitten puhuttiin siitä, että kohta tulevat liikenteeseen autonomisesti liikkuvat autot. Luulen, että siihen on vielä pitkä matka. Laitetaan ensin infojärjestelmät kuntoon”, sanoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.