Päijät-Häme on EU:n tukien perusteiden näkökulmasta ikävässä väliinputoajan asemassa. Alueen vahvuuksia ei tunnisteta tai tueta riittävästi. Toisaalta koetut ongelmat eivät ole luonteeltaan sellaisia, joihin EU-tukia kohdistetaan.
EU-rahoitusta jaetaan karkeasti ottaen kahdella eri tavalla: suorana EU-rahoituksena osaamisperusteisesti Brysselistä käsin; sekä kansallisella EU-rahalla, jonka jakamisesta päätetään Suomessa ja joka kohdistuu maantieteellisin perustein erityisesti harvaan asuttuun Pohjois- ja Itä-Suomeen.
Päijät-Hämeessä ja Lahdessa on menossa positiivisen kehityksen kierre: Eduskunta hyväksyi uuden yliopiston, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT:n, perustamisen. Lahti ansaitsi Euroopan ympäristöpääkaupunki -tittelin. Yritykset investoivat ja panostavat entistä enemmän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin.
Tosiasiassa EU olemme me eurooppalaiset ihmiset.
Viimeisimpänä Nordic Ren-Gas sai EU:lta 45 miljoonaa euroa tukea Lahteen rakennettavaan voimalaitokseen, jossa sähkön avulla valmistetaan metaania ja vetyä sekä tuotetaan hukkalämmöstä kaukolämpöä. Kaikkia näitä yhdistää Euroopan unionin merkitys, joko rahoittajana, mahdollistajana tai kumppanina.
Itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole varaa, sillä Päijät-Hämeessä on merkittävää potentiaalia, joka hyötyisi suuresti eurooppalaisen edunvalvonnan terävöittämisestä. Vahvuuksiemme kautta katsottuna eli korkeakoulujen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan näkökulmasta olisi toivottavaa, että EU jatkaisi ja lisäisi Horisontti-ohjelman rahoitusta, koska se perustuu osaamiseen, eikä esimerkiksi maantieteelliseen sijaintiin. Ohjelman uhkana on halu lisätä EU:n koheesiorahoitusta eli tukea heikompia alueita.
EU:n sitoumus tukea heikoimpia alueitaan on arvokas tavoite, mutta on panostettava myös korkeaan osaamiseen ja kehitysasteeseen. Jos näin ei tehdä, on suuri vaara, että EU taantuu ja jää jälkeen maailman muista alueista.
Välillä kuulee puhuttavan, että “siellä EU:ssa päätettiin” tai että “EU:ssa ollaan jotain mieltä”. Euroopan unioni voi tuntua etäiseltä paikalta omalta torilta katsottuna, mutta tosiasiassa EU olemme me eurooppalaiset ihmiset.
Aktiivisemmalla edunvalvonnalla, rakentavalla yhteistyöllä yli puolue- ja kansallisten rajojen ja EU:n tuen paremmalla kohdistamisella Päijät-Häme ja koko eteläinen Suomi pystyvät entistä parempaan.
Kirjoittaja on lahtelainen eurovaaliehdokas (sd.).
