Luonnonvarakeskus (Luke) tutki ensimmäistä kertaa kotitalouksien ruokahävikkiä ja sen hiilijalanjälkeä hyödyntämällä elinkaariarviointilaskentaa. Menetelmän avulla saatiin aiempaa merkittävästi tarkempaa tietoa ruokahävikin ilmastovaikutuksista, Luke tiedottaa.
”Kotitalouksien ruokahävikki Suomessa vastaa kaikkiaan 139 000 henkilöauton vuosittaisia kasvihuonepäästöjä”, tiivistää hiilijalanjälkilaskennasta vastannut Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikkiä syntyy vuodessa keskimäärin noin 25 kiloa ja elintarvikejätettä yhteensä 50–60 kiloa per suomalainen.
Lihavalmisteilla on merkittävä osuus ruokahävikin ilmastovaikutuksissa, tutkimuksessa selvisi. Kotitalouksien ruokahävikistä lihaa ja lihatuotteita oli tyypillisesti noin 10 prosenttia, mutta kokonaishävikin ilmastovaikutuksesta lihan osuus oli 35–46 prosenttia.
Toiseksi suurin ilmastovaikutusten aiheuttaja ruokahävikissä oli muut-ryhmä (20–30 prosenttia tutkimuskaupungista riippuen), johon sisältyy muun muassa valmis- ja kotiruoan liha.
”On tärkeä pyrkiä minimoimaan kaikkea ruokahävikkiä. Erityinen huomio kannattaa kiinnittää lihatuotteiden ja -ruokien poisheittoon, vaikka se tuntuisikin määrällisesti pieneltä”, Katajajuuri sanoo.
”Ruokahävikki on vain osa koko ruoantuotannon ilmastovaikutuksesta. Kaikkein suurimmat valinnat tehdäänkin ruokalautasen sisältöä suunniteltaessa, jolloin merkittävin ruoan ilmastovaikutusten vähentävä toimi on kasvisvoittoisen ruokavalion suosiminen”, Katajajuuri päättää.
Noin kolmannes ruokajärjestelmämme hävikistä tulee kotitalouksista. Suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät lihatuotteiden hävikistä. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Journal of Cleaner Production -lehdessä.
Ruokahävikin lajittelututkimus toteutettiin kolmella kaupunkialueella eri vuosina: pääkaupunkiseutu (2015 ja 2018), Tampereen seutu (2016) ja Turun seutu (2019). Tutkimuskohteena olivat sekajäte ja erilliskerätyn biojätteen sisältämä elintarvikejäte ja ruokahävikki. Tulokset suhteutettiin kaupunkialueiden asukas- ja talotyyppeihin sekä skaalattiin koskemaan koko Suomea.
EU:n tavoitteena on ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.