6.7.202414:00
Metsäteollisuudessa selluyhtiöiden näkymät ovat kirkastumassa, mutta sahateollisuudessa on jarruja päällä. Rakentaminen matelee Suomessa ja keskeisillä vientimarkkinoilla ja tämä näkyy sahatavaran hinnoissa. Samaan aikaan tukin hinta on kuitenkin korkealla.
”Tilanne on hyvinkin vaikea”, summaa tilannetta itsenäisiä sahoja edustavan Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.
Korkeaa tukin hinta selittää vaje kuitupuusta. Kun leimikoista käydään kisaa, myös tukin hinta on noussut väistämättä. Päätehakkuissa mänty- ja kuusitukissa on nähty yli 80 euron kuutiohintoja: ne ovat osin jo historiallisesti lähellä ennätystasoa.
Sahurit suhtautuivat vielä alkuvuodesta kuluvaan vuoteen positiivisen odottavin mielin.
”Isoilta markkinoilta kantautuu negatiivisia uutisia. Esimerkiksi Japanissa, Kiinassa ja Keski-Euroopassa rakentaminen ei ole elpynyt odotetusti. Lisäksi Euroopan keskuspankki ei ole laskenut korkoja siinä määrin, mitä vielä alkuvuonna odotettiin”, Aalto sanoo.
Lisäksi Venäjältä tuleva sahatavara hakee uusia markkina-alueita. Euroopassa pakotteet purevat, mutta muualla tilanne on toinen. Itänaapurista virtaa sahatavaraa suomalaisyhtiöiden kannalta tärkeille markkina-alueille, kuten Pohjois-Afrikkaan, Japaniin ja Kiinaan. Tämän myötä esimerkiksi kisa Pohjois-Afrikan markkinoilla on kiristynyt.
Sahat vajaateholla
Tällä erää Suomessa tuotetaan sahatavaraa noin 10,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Määrästä menee vientiin 8,5 miljoonaa kuutiota ja kotimaahan jään 2,0 miljoonaa kuutiota.
Vielä vuonna 2021 tuotantomäärä oli liki 12 miljoonaa kuutiota.
Parin viime vuoden aikana Suomessa on valmistunut isoja sahainvestointeja. Kapasiteettia on siis tullut lisää. Nyt sirkkelin käymiskierroksia on laskettu lähes kaikkialla ja se on johtanut merkittävään tuotannon määrän laskuun koko Suomen mittakaavassa.
”Viime vuoteen nähden tuotantomäärissä ollaan kuusi prosenttia takamatkalla”, Aalto sanoo.
Puurakentaminen ei etene
Vielä parikymmentä vuotta sitten kotimaa nielaisi sahatavaraa yli viisi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Nyt määrä on alle puolet tästä. Pudotus johtuu muun muassa siitä, että Suomessa rakennetaan pientaloja aiempaa vähemmän.
”Suomessa on puhuttu kauan puurakentamisen edistämisestä, mutta esimerkiksi puukerrostalojen osuus on yhä pieni”, Aalto kertoo.
Teollisen puurakentamisen toimialaraportin mukaan puurunkoisten rakennusten markkinaosuus kaikista rakennuksista on noin 30 prosenttia ja osuutta kuvaava käyrä on tullut tasaisesti alas.
Aallon mukaan eri hallitukset ovat luvanneet edistää puurakentamista mutta konkreettiset teot ovat jääneet pieniksi.
”Nykyhallituksen osaltakaan ei ole parempia merkkejä näkyvissä”, Aalto huomauttaa.