Keskusrikospoliisi (KRP) epäilee Isisin kalifaattiin matkustanutta naista omiin lapsiin kohdistuneesta törkeästä ihmiskaupasta.
Tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jan Aarnisalo sanoo, että rikoksesta epäilty on noin 40-vuotias pääkaupunkiseudulla asunut nainen, joka vei vuonna 2014 useamman alaikäisen lapsensa mukanaan Syyriaan. Nainen palasi heistä yhden kanssa loppuvuodesta 2021, kun suomalaisviranomaiset kotiuttivat naisia ja lapsia Koillis-Syyrian al-Holin leiriltä.
– Sinne on viety tässä tapauksessa useampi lapsi, mutta vain kaksi on palannut ja eri aikoina. He ovat tässä tutkinnassa asianomistajan roolissa. Kaikki lapset eivät ole palanneet Suomeen, Aarnisalo sanoo STT:lle.
Asianomistajat eli epäillyn rikoksen uhrit ovat tällä hetkellä täysi-ikäisiä. Aarnisalo ei tarkemmin kommentoi muiden lasten tilannetta tai sitä, miksi tutkintaa ei ole ulotettu myös niihin, jotka eivät ole palanneet.
Ihmisarvoa loukkaavat olosuhteet
Rikosepäilyn keskiössä on se, että naisen epäillään vieneen lapsensa ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin. Aarnisalo ei tarkemmin avaa sitä, millaista lasten elämä Syyriassa oli.
– Esitutkinta on kuitenkin edennyt, ja poliisilla on aika hyvä käsitys, minkälaisissa olosuhteissa lapset ovat joutuneet elämään ja mitä siellä kokemaan. Edelleen haluamme suojella uhreja, ja siitä syystä en tässä vaiheessa niitä olosuhteita kovin paljon avaa.
Poliisi on kuulustellut naista ja uhreja.
– Kuulustelut jatkuvat. Lähipiiriä kuulustellaan. Pyydämme vielä asiantuntijalausuntoja siitä, millaisissa olosuhteissa siellä on oltu.
Aarnisalo sanoo, että epäilty on kertonut tapahtumista varsin avoimesti.
– Mutta esitutkinnan ollessa kesken hänen sanomisista ei voida lausua.
Uhreja autettu viranomaisyhteistyössä
Tutkinnassa ei ole käytetty pakkokeinoja, esimerkiksi tehty takavarikkoja tai vangitsemisia, joten mahdollisen syytteen nostolle ei ole määräaikaa. Vaaraa syyteoikeuden vanhenemiselle ei kuitenkaan ole. Törkeästä ihmiskaupasta voidaan tuomita enintään kymmenen vuotta vankeutta, mikä tarkoittaa, että syyteoikeus vanhenee 20 vuodessa.
Tutkinta siirtyy syyttäjälle aikaisintaan syksyllä, Aarnisalo sanoo.
Alaikäisenä konfliktialueelle joutuminen on suurella todennäköisyydellä traumaattista. Millaista apua Suomeen palanneet uhrit ovat saaneet?
– Asiassa on tehty tiivistä viranomaisyhteistyötä.
Konfliktialueella ei toimivaa hallintoa
Aarnisalo kertoo, että esitutkinnan aloittamisesta neuvotellaan valtakunnansyyttäjän toimiston kanssa, koska epäilty rikos tapahtui ulkomailla. Hän sanoo, että ulkomailla tapahtuneiden epäiltyjen rikosten tutkinta on aina vaikeaa.
– Nyt näytön kerääminen mahdollisten rikosepäilyjen tueksi on poikkeuksellisen vaikeaa, koska konfliktialueella ei ole ollut toimivaa hallintoa rikosepäilyjen aikaan. Näyttökynnys on sama kuin Suomessa tapahtuneissa rikoksissa.
Monissa muissa maissa al-Holista palanneita naisia on epäilty ja tuomittu terrorismirikoksista, sillä heidän on katsottu edesauttaneen Isisin terrorismia. Aarnisalo huomauttaa, että terrorismia koskeva rikoslainsäädäntö vaihtelee Euroopan maissa eivätkä tapaukset näin ole suoraan vertailukelpoisia.
– Suomen voimassa oleva lainsäädäntö ei yksinkertaisesti mahdollista terrorismipykälien soveltamista niissä tapauksissa, joita meillä on. Rikoksia tutkitaan lainsäädännön puitteissa, Aarnisalo sanoo.
Petteri Orpon (kok.) hallitus käynnisti loppuvuonna terrorismilainsäädännön kokonaisuudistuksen. Siinä on tarkoitus kriminalisoida aiempaa laajemmin terrorismia olennaisesti edesauttavat teot, esimerkiksi perhettä palvelevat tehtävät terroristijärjestön tai -ryhmän hallitsemalla alueella.
Amnesty: Epäinhimilliset olot
Suomi on kotiuttanut vuodesta 2019 lähtien yli 30 ihmistä al-Holista. Heistä suurin osa on lapsia. Ulkoministeriö on kertonut, että al-Holissa on edelleen kymmenkunta suomalaista.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty kertoi huhtikuussa, että kymmenettuhannet ihmiset ovat edelleen pidätettyinä leireillä ja pidätyskeskuksissa Koillis-Syyriassa yli viisi vuotta niin sanotun Islamilaisen valtion kukistamisen jälkeen. Raportin mukaan monia pidätettyjä pidetään epäinhimillisissä oloissa.
Amnestyn raportin mukaan alueen kurdijohtoiset viranomaiset ovat vastuussa yli 56 000:n leireillä ja pidätyskeskuksissa olevan ihmisen oikeuksien laajamittaisesta loukkaamisesta. Ihmisiä pidetään Amnestyn mukaan ainakin 27 pidätyskeskuksessa ja kahdella leirillä, al-Holissa ja Rojissa. Heistä noin 30 000 on lapsia.
Ihmisiä on Amnestyn mukaan kidutettu pahoinpitelemällä, antamalla sähköshokkeja, seksuaalisella väkivallalla ja ruoskimalla sähkökaapeleilla. Lisäksi Amnesty kertoo tuhansien ihmisten kadonneen tahdonvastaisesti ja äitejä erotetun laittomasti lapsistaan.
