Monikieliset oppilaat ovat mahdollisuus, eivät uhka

Monikieliset oppilaat ovat mahdollisuus, eivät uhka

Luin 30.9. Turun Sanomien jutun monikielisten oppilaiden koulunkäynnistä ja siitä, että suuri osa ensimmäisen polven maahanmuuttajista ei saavuta riittävää taitotasoa.

Tämä ei sinänsä yllättänyt minua, koska olen toiminut lähiökoulun opettajana yli 25 vuotta ja tunnen alani haasteet. Mikä yllätti, oli kommenttikentän räikeä rasismi ja epäinhimillinen suhtautuminen näihin lapsiin.

Me tarvitsemme maahanmuuttoa ja on etumme, että monikieliset lapset integroituvat yhteiskuntaamme riittävissä määrin.

Meidän pitää keskittyä siihen, että kaikki lapset saavat taustasta riippumatta riittävän ja heille sopivan tuen koulutiellään. Tässä prosessissa tarvitaan myös myötämielistä asennetta näitä perheitä ja lapsia kohtaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan vaikeutuu, jos maahanmuuttajia kohdellaan syrjivästi. Erityisen tuomittavaa on se, jos lapsia kohdellaan niin.

Meidän pitää keskittyä siihen, että kaikki lapset saavat taustasta riippumatta riittävän ja heille sopivan tuen koulutiellään.

Monikieliset lapset eivät ole yksi, yhtenäinen ryhmä. Toiset oppivat nopeasti, toisilla kielitaidon kehittyminen kestää kauemmin.

Tapaan toisinaan entisiä oppilaitani vuosien jälkeen eri yhteyksissä, ja ylivoimaisen enemmistön kohdalla olen ollut todella iloinen siitä, miten he ovat edistyneet kielitaidossaan ja opiskeluissaan. Myös ne, joilla oli suuria vaikeuksia kielenoppimisessa alakoulussa.

Yhtä erikoista olisi väittää, että kaikki suomea kotona puhuvat lapset kehittyisivät samaa tahtia.

Suomen kielen riittävä osaaminen on kaiken oppimisen perustekijä. Ilman kohtuullisen hyvää kielitaitoa on mahdotonta edetä koulupolulla menestyksekkäästi.

Mitä voimme tehdä, jotta oppimistulokset paranisivat?

Suomenkielinen ympäristö ja se, että kaikki maahanmuuttajataustaiset lapset eivät olisi samoissa luokissa, on hyvin tärkeää. Siksi segregaation purun on oltava Turun ykkösprioriteetteja.

Ryhmäkokoja ei saa kasvattaa. Tukiopetusta, suomi toisena kielenä -opetusta, kielitietoista opetusta sekä osa-aikaista erityisopetusta pitää olla saatavilla riittävästi. Lisäksi mainittakoon, että oman äidinkielen hyvä osaaminen tukee tutkitusti toisen kielen hyvää osaamista.

Myös suomea äidinkielenään puhuvat hyötyvät riittävistä resursseista, jotka pitää taata Turun kaupungin säästökuurista huolimatta. Lasten opetuksesta leikkaaminen ei ole säästämistä, sillä ennaltaehkäisy on parasta lääkettä myös oppimisen vaikeuksissa.

Mervi Uusitalo-Heikkinen

Jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Turun kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston varajäsen

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *