4.10.202417:00
Seuraavan EU-komission poliittisessa agendassa on paljon hyviä asioita, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto.
Komissio keskittyy seuraavan viisivuotiskauden aikana EU:n kilpailukykyyn, investointeihin, vihreään siirtymään, Ukrainan tukemiseen ja puolustusteollisuuden vahvistamiseen.
”Tässä on selkeästi positiivisen odotuksen tunnelma. Eurovaalit menivät poliittisen paketin rakentamisen kannalta paremmin kuin ennakkoon odotettiin”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi keskiviikkona Brysselissä.
Järjestöllä on kuitenkin myös huolia komission ohjelman sisällöstä. Ne liittyvät esimerkiksi yritysfuusioiden joustoihin, puolustavaan kauppapolitiikkaan ja valtiontukikilpailun jatkumiseen.
EK on esittänyt, että unionissa luovuttaisiin keskinäisestä valtiontukikilpailusta ja mietittäisiin sen sijaan toteutustapaa kilpailukykyä ja investointeja vahvistavalle rahoitusvälineelle.
Sen koko voisi olla noin 400–500 miljardia euroa. Investointirahasto toimisi niin, että rahaa jaetaan parhaille hankkeille, eikä esimerkiksi suhteessa maiden bruttokansantuotteeseen. Se ei olisi myöskään EU:n koheesiopolitiikan jatke.
EK:n esitys on saanut tyrmäyksen Petteri Orpon (kok) hallitukselta. Se toivoo paluuta vanhoihin valtiontukisääntöihin eikä hyväksy uusia EU-tason rahoitusvälineitä.
Häkämies totesi, että EK kannattaisi ”täydellä sydämellä” paluuta vanhoihin sisämarkkinasääntöihin, jos se olisi mahdollista.
”Jos paluu olisi vähänkään realistinen, se olisi varmasti meidänkin linjauksena. En ole kuitenkaan hirveän monta ihmistä tavannut, joka sanoisi, että näin tulee tapahtumaan.”
Häkämiehen mukaan tämä on syy siihen, miksi EK on ehdottanut investointirahastoa. Järjestö on halunnut herättää keskustelua. Suomen pitäisi olla mukana muokkaamassa niitä päätöksiä, jotka tulevat Suomea koskemaan.
Häkämies totesi, että hallituksen linja on johdonmukainen ja looginen, ja siihen saattaa liittyä traumaa EU:n elpymisvälineen käyttöönotosta. Silti hän kannustaa hallitusta ”rakentavaan joustavuuteen”.
”Kokemus kertoo, että jos sanot tykkänään ’ei’, et ole salissa mukana tekemässä uudistusta. Onko se voittava kanta, että ollaan oikeassa, mutta ollaan yksin oikeassa.”
Tukea Ukrainan jälleenrakennukseen
Ukrainan tukeminen ja jälleenrakentaminen ovat tärkeitä prioriteetteja EK:lle. Venäjä on aiheuttanut arviolta 152 miljardin dollarin edestä tuhoa ukrainalaiselle infrastruktuurille.
Maan jälleenrakennuksen ja elpymisen hintalapun arvioidaan nousevan 486 miljardiin dollariin.
”On tärkeää huomata, että jälleenrakennus ei ala joskus tulevaisuudessa, vaan se on käynnissä jo nyt”, EK:n kansainvälisen kaupan johtaja Petri Vuorio totesi.
EK:n mielestä EU-komission pitäisi välittömästi laatia Ukrainan pitkän aikavälin jälleenrakennus- ja rahoitussuunnitelma.
Jälleenrakennukseen pitäisi muodostaa yrityskonsortioita ja siinä pitäisi käyttää EU-standardeja. Se tukisi Ukrainan EU-jäsenyysprosessia.
”Näin eurooppalaisten veronmaksajien rahat, joilla Ukrainan jälleenrakennusta tuetaan, käytetään eurooppalaisten yritysten, eikä esimerkiksi turkkilaisten projekteihin.”
Järjestö toivoo myös, että EU:n pakotepolitiikassa siirryttäisiin määräenemmistöpäätöksiin. Tällä hetkellä pakotteiden asettaminen vaatii kaikkien 27 jäsenmaan yksimielisen päätöksen.
”Autoritaaristen maiden pääkaupungeissa tämä meidän jahkailumme näyttäytyy heikkoutena”, Vuorio arvioi.
EK esittää myös pakotteiden kiertämisen ehkäisyä. Järjestö näkee, että lopputarkastukset olisivat siihen tehokkain tapa.
”Meidän pitäisi tehdä niin kuin britit ja amerikkalaiset: tarkastaa ostajia. Tulevatko tuotteet Keski-Aasiassa aidosti ostajan käyttöön vai lähtevätkö ne eteenpäin Venäjälle. Jos ne lähtevät, ostaja joutuisi EU:n pakotelistalle ja ikkuna länsimarkkinoille sulkeutuisi”, Vuorio esittää.
Suomen elinkeinoelämä perusti oman toimistonsa Brysselin vuonna 1974.