Oulun lyseo on Oulun kirjamessujen päätapahtumapaikka.
Kuva: Pekka Peura/Arkisto
Jokavuotista Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää vietettiin torstaina 10. lokakuuta. Ensimmäinen ammattimaisesti suomen kielellä kirjoittanut kirjailija eli 1834–1872. Sen jälkeen hänen työnsä ovat säilyneet kuolemattomina vuosisadasta toiseen.
Aleksis Kiven romaaniin seitsemästä veljeksestä sisältyy vanhimman Juhanin julkilausuma suunnitelma toisille veljeksille: ”Käykäämme juoneen, tuottakaamme itsellemme aapiskirjat Hämeenlinnasta ja lähtekäämme lukkarille kouluun niin kuin rovastimme käsky on.”
Päättäväiseen ja hieman paatosmaiseen kehotukseen tiivistyvät kansallisen kansanopetuksen alkujuuret. Jokaiseen niemennotkoon alkoi nousta kansakouluja 1800-luvun lopussa ja sen tuloksena 1900-luvun alkuvuosikymmeninä miltei jokainen suomalainen lapsi osasi lukea.
Nyt lasten lukutaidosta ollaan huolissaan. Kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa arvioidaan, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat keskeisiä tulevaisuuteensa vaikuttavia taitoja. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten lukutaidossa muutos oli heikompaan suuntaan suurempi kuin koskaan aiemmin.
Syitä lukutaidon heikkenemiseen voidaan helposti arvailla arkipäivän kokemuksilla, mutta sitä tärkeämpää on saada tietoa kehityksen syistä ja seurauksista. Tutkimuksen pohjalta voidaan tehdä korjaavia liikkeitä koulutus- ja kulttuuripolitiikkaan.
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos nosti esiin raportissaan tuloksia lukusujuvuuden merkityksestä koulumenestykseen. Lukemisen sujuvuus rakentuu lukemisen perustaitojen varaan. Lukusujuvuus näkyy lopulta lukemisen taitojen kokonaishallintana. Jos lapsi ei opi perustaitoja, hänellä saattaa olla myöhemmin vaikeuksia ymmärtää lukemaansa nopeasti ja tarkasti.
Kielen ammattilaiset kouluissa varmasti tekevät parhaansa lukutaidon eteen. Esimerkiksi Oulunsalon kirkonkylän koululla vietetään 14.10. alkavalla viikolla Oulun peruskoulujen 50-vuotisjuhlaan liittyvää lukemisen ”superviikkoa”. Lukunurkissa kannustetaan ottamaan kirja käteen ja lukemaan.
Toinen myönteinen esimerkki lukemisen puolesta on Oulussa järjestettävät kirjamessut 18.–20. lokakuuta. Erillisiä kirjamessuja ei ole nähty Oulussa vuosikausiin, mutta nyt Oulun kirjailijaseura on saanut yhteistyökumppaneidensa kanssa mittavan tapahtuman aikaiseksi – perustellusti voi sanoa, että viimeinkin.
Kirjamessut levittäytyvät keskustan arvokiinteistöihin Oulun lyseolle, Kulttuuritalo Valveelle sekä Oulun kaupungintalolle. Lasten ja nuorten kirjallisuus saa messuilla erityishuomion. Viikonlopun aikana esiintyy tunnettuja kauno- ja tietokirjailijoita, julkistetaan Botnia-kirjallisuuspalkinnon voittajaehdokkaat, keskustellaan kirjallisuudesta ja sen luomisen ehdoista. Oulun kaupunki avaa Euroopan lukevin kulttuuripääkaupunki 2026 -kampanjan.
Monimuotoisen tapahtuman voi ennakoida rikastuttavan lukevia ihmisiä. Samalla kirjoittamisen ammattilaiset pääsevät ansaitusti esille. Käykäämme juoneen – Aleksis Kiven sanoin!
Juttua korjattu klo 20.15: Toisin kuin kirjoituksessa aiemmin mainittiin kirjamessuilla ei jaeta Botnia-palkintoa, vaan julkistetaan palkinnon voittajaehdokkaat.
