Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu kertoi keskiviikkona, miten maa aikoo reagoida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiin.
Kuva: MIKHAEL KLIMENTYEV/KREMLIN / POO
Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun mukaan maan luoteisosaan on muodostettava uusia asevoimien joukkoja, koska Nato vahvistaa aseellista läsnäoloaan Venäjän rajoilla. Valtiollisen uutistoimiston RIA Novostin mukaan Shoigu viittasi erityisesti Naton ”laajentumiseen” Suomeen ja Ruotsiin.
Shoigun mukaan on tarpeellista perustaa uudet Leningradin ja Moskovan sotilaspiirit. Shoigu tapasi Moskovassa keskiviikkona presidentti Vladimir Putinin, jonka kerrotaan hyväksyneen puolustusministerin ehdotukset.
Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan Shoigun kommenteissa ei ole mitään uutta tai yllättävää, vaan samantapaisia lausuntoja on kuultu aiemminkin. Kaikkonen arvioi tekstiviestitse STT:lle, että Venäjää kiinnostaa se, millainen Naton jäsenmaa Suomesta tulee, ja että Venäjä mitoittaa toimiaan sen mukaan.
Venäjän luoteisosaa koskevista puheista huolimatta Kaikkonen arvioi, että Venäjän sotilaallinen painopiste pysyy nyt ja lähitulevaisuudessa kuitenkin selvästi Ukrainassa.
Venäjän suhtautuminen Suomen ja Ruotsin Nato-pyrkimyksiin on ollut jossain määrin ailahtelevaa. Vuosi sitten joulukuussa Putin vaati länsimailta sitovia takuita siitä, ettei Nato laajennu itään lähemmäs Venäjää. Presidentti Sauli Niinistö kommentoi tuolloin asiaa muistuttamalla, että mahdollinen liittyminen Natoon on jäseneksi haluavan maan ja Naton jäsenten välinen asia.
Vielä viime vuoden keväällä Venäjä varoitti kovista vastatoimista, jos Suomi ja Ruotsi päättäisivät hakea Natoon. Kuitenkin jo kesällä presidentti Putin totesi, ettei Suomen ja Ruotsi Nato-jäsenyys ole itsessään Venäjälle mikään ongelma. Tilanne kuitenkin hänen mukaansa muuttuu, jos Suomen ja Ruotsin alueelle tulee Naton joukkoja ja infrastruktuuria.
Asevoimien kokonaisvahvuus 1,5 miljoonaan
Eri uutislähteet ovat kertoneet helmikuun jälkeen, että Suomen lähellä olevista venäläisistä joukko-osastoista on viety sotilaita sotimaan Ukrainaan ja että joukot olisivat kärsineet siellä pahoja tappioita.
Shoigu kertoi aiemmin tänään aikeista kasvattaa Venäjän asevoimien kokonaisvahvuutta yhdestä miljoonasta 1,5 miljoonaan sotilaaseen. Tämä pitäisi Shoigun mukaan sisällään lähes 700 000 sopimussotilasta. Lisäksi varusmiespalvelukseen kutsuttavien yläikärajaa pitäisi nostaa 30 vuoteen, Shoigu sanoi.
Shoigun mukaan Venäjä taistelee Ukrainassa kaikkien länsimaiden yhdistyneitä voimia vastaan. Hän viittasi länsimaiden Ukrainalle toimittamiin aseisiin ja talousapuun.
Puolustusministeri sanoi myös, että Venäjä aikoo perustaa laivastotukikohdat valtaamiinsa Berdjanskin ja Mariupolin satamakaupunkeihin Ukrainassa.
Presidentti Putin kehui Venäjän merivoimien saavan tammikuussa käyttöönsä hypersoonisia Zirkon-ohjuksia. Lisäksi Putin sanoo asevoimien taistelukyvyn kehittyneen ja että tätä kehitystä jatketaan myös ydinasejoukkojen taisteluvalmiuden osalta.
Televisioidussa tapaamisessa Putin kuvaili Venäjän ja Ukrainan konfliktia ”yhteiseksi murhenäytelmäksemme”, joka ei kuitenkaan ole kummankaan osapuolen vaan ”kolmansien maiden” toiminnan seurausta.
