Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau kirjoitti 27.9. mielipidekirjoituksen otsikolla ”Naisiin kohdistuva väkivalta täytyy saada loppumaan”. Tähän vaatimukseen on helppo yhtyä, mutta Leino-Nzaun kirjoitus heijastelee myös tietämättömyyttä ja haluttomuutta nähdä väkivallan koko kenttää ja kaikkea sitä työtä, mitä sen estämiseksi on pitkäjännitteisesti tehty jo vuosikausia.
Henkisen väkivallan kriminalisointi on tarpeellinen askel ja väkivallan vastaisen työn rakenteita selkiyttävän lain laatiminen on erinomainen asia. Kiinnitänkin nyt huomiota lähisuhdeväkivallan sovittelun yksiselitteisen kieltämisen näkemiseen väkivallan vastaisena työnä.
Pidän tuota hallituksen esittämää kieltoa erittäin kapeakatseisena ja poliittisen sulan hattuun hakemisena ilman taustojen tuntemista. Kyse voi olla myös taustoista piittaamattomuudesta, onhan kyse poliittisista irtopisteistä.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Naisjärjestöt ja poliittiset päättäjät eivät tunnu ymmärtäneen sitä, että kyse ei ole löysästä ja pintapuolisesta rangaistuksen välttämisestä, vaan oikeampi nimitys prosessille onkin ”dialoginen interventio”, joka on termi, jota esimerkiksi Norjassa käytetään.
Lähisuhdeväkivallan koko kirjo ei kiinnosta poliittista sulkaa hattuun hakevia tahoja. On selvää, että on olemassa lähisuhdeväkivaltaa, jota ei tule sovitella, vaan jota tulee käsitellä puhtaasti rikosoikeudellisena prosessina. Tällaista väkivaltaa on toistuva väkivalta, kuten myös väkivalta suhteessa, missä toinen osapuoli on selkeästi alistetussa asemassa. Sovitteluun sopimatonta väkivaltaa on myös sellainen, missä tekijä ei ota vastuuta teostaan ja sen aiheuttamasta vahingosta.
Yllä mainitun vakavan ja sovitteluun kelpaamattoman lisäksi lähisuhdeväkivallan nimellä kulkee runsaasti tilanteita, joissa kyvyttömyys nähdä ihmissuhde kokonaisuutena kärjistyy hetkellisesti sellaiseksi, että fyysistä koskemattomuutta ei kunnioiteta. Tällaiseen hetkeen liittyy usein päihteiden käyttö, kenties molempien osapuolien osalta.
Lähisuhdeväkivallaksi luokitellaan pienetkin perheen sisäiset kärhämät, joiden juurien käsittelyyn kenties juuri oikea foorumi on puolueeton, dialoginen interventio.
Tilanteessa fyysisen koskemattomuuden rikkominen ei kenties johda vammojen syntyyn fyysisesti, mutta henkinen järkytys suistaa suhteen vakavaan kriisiin. Tämän kriisin käsittely ei rikosprosessia kiinnosta, vaikka se kenties on koko tapahtuman merkittävin seuraus tai syy.
Suomalainen lähisuhdeväkivaltasovittelu on nykyään poliisi- ja syyttäjäviranomaisten kanssa yhteistyössä tehtävää ”dialogista interventiota”, joka ottaa ihmisten kriisit tosissaan. Onhan pienikin lähisuhteessa tapahtunut fyysisen koskemattomuuden rikkomus automaattisesti ”yleisen syytteen alainen rikosepäily”, johon viimeisen sanan sanoo aina oikeuslaitoksen syyttäjä.
Poliisi, sovittelutoimiston asiantuntijat, erityiskoulutetut vapaaehtoissovittelijat ja syyttäjäviranomaiset arvioivat yksityiskohtaisesti kunkin tapauksen soveltuvuutta sovitteluun ja ovat myös valmiina ohjaamaan osapuolia terapeuttisen avun piiriin.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Muistettava on myös, että lähisuhdeväkivallaksi luokitellaan pienetkin perheen sisäiset kärhämät, joiden juurien käsittelyyn kenties juuri oikea foorumi on puolueeton, dialoginen interventio.
Hallituksen toimet, joita naisjärjestöt näyttävät tukevan, johtavat hyvien, poliisiltakin täyden tuen saavien käytäntöjen romuttamiseen. Se on järjenvastaista, se on vahingollista ja se tulee yhteiskunnalle kalliiksi.
Juha Hyrsky
yläkoulun emeritus ihmissuhdesovittelija vuodesta 1983
vapaaehtoisrikossovittelija vuodesta 2017
Turku
