Valmiita ovat nyt etuoikealla näkyvät yliopistosairaalan A- ja B-rakennukset.
Kuva: Mikko Halvari
Keskiviikko 23.10.2024 on Pohjois-Suomelle poikkeuksellisen päivä. Aamupäivällä Oulussa vihitään käyttöön uusi yliopistollinen sairaala (OYS) ja iltapäivällä Kemissä Metsä Groupin biotuotetehdas. Kumpikin on jättihanke.
OYS ei ole kokonaan valmis, sillä uutta sairaalakokonaisuutta rakennetaan vielä monen vuoden ajan. Valmiina on kuitenkin kaksi keskeistä osaa, A- ja B-rakennukset. Joitakin toimintoja on uusissa rakennuksissa jo aloitettu, loput starttaavat lähiviikkoina.
Kemin uusi tehdas aloitti toimintansa jo viime syksynä, mutta ensimmäinen vuosi on ollut laitoksen täyteen tuotantotehoon virittämistä.
OYS 2030:ksi nimetyn suururakan kokonaiskustannusarvio on 1,6 miljardia euroa, johon kuuluvat myös vanhan kompleksin purkukustannukset. Kemissä pannaan vielä paremmaksi, kustannusarvio on kaksi miljardia. Investointi on tunnetusti Suomen metsäteollisuuden historian suurin.
Isoja erojakin on. Uudessa yliopistosairaalassa hoidetaan kansalaisia kotiutuskuntoon noin kuuden tuhannen henkilön kyvyin ja taidoin, kun taas Kemin tehdas puskee tavaraa tuotantolinjalta ulos vain 250 työntekijän voimin. Puun korjuussa ja kuljetuksessa tehdas tosin antaa töitä parille tuhannelle ihmiselle.
Kummallakin jättilaitoksella on iso vaikutus pohjoissuomalaiseen arkeen ja tulevaisuuteen. Ne ovat alansa keskeisiä toimijoita myös koko maata ajatellen.
Keskiviikon etukäteen kiinnostavinta antia ovat presidentti Alexander Stubbin puheenvuorot, joissa hänen voi olettaa arvioivan Pohjois-Suomen näkymiä. Pohjoisen painoarvo on talouden ohella nyt kasvussa huoltovarmuuden takaamisessa ja turvallisuuden tuottamisessa, ja sen myös Stubb tuntuu oivaltaneen.
Oulun vanha yliopistosairaala oli 1970-luvun alussa todellinen mahtipytinki ja ylpeydenaihe, mutta puolen vuosisadan toiminta on jättänyt jälkensä. Vanhoissa tiloissa on sisäilmaongelmia, ne ovat energiasyöppöjä, ja toimintojen leviäminen sinne tänne loputtomien käytävien varsille on potilaiden hoidon käytännön hidaste.
Uuden sairaalan pitäisi merkitä sekä potilaille että työntekijöille askelta parempaan. Sairaalan hinta on sen verran kova, että tätä on lupakin odottaa: parempaa hoitoa ja työviihtyvyyttä sekä lisääntyvää tehokkuutta ilman hiostuksen kasvua.
Uuden sairaalan voi perustellusti olettaa olevan myös rekrytointivaltti hoitoalan työvoimasta kilpailtaessa.
Hyvinvointialue Pohteelle kyseessä on todellinen kuningashanke. Erikoissairaanhoito saa monen superlatiivin tähtikohteen.
Ristiriitaisesti olisi tosin sitä parempi mitä harvempi kansalainen sinne joutuisi ja mitä useampi vaiva voitaisiin hoitaa kuntoon tai ennaltaehkäistä perusterveydenhuollon piirissä, tasa-arvoisesti lähellä kansalaisia ja pienemmin kustannuksin.
Tähänhän sote-uudistuksella pyrittiin. Matkan varrella tavoitteet vain ovat osoittautuneet liukkaiksi, päättäjien ja rahoittajien käsistä herkästi karkaaviksi.
