Sähköautoja on nyt Norjassa enemmän kuin bensiinikäyttöisiä.
Kuva: Niilo Simojoki / Lehtikuva
Oslossa kävellessä havahtuu, kun vieressä liikennevaloista kiihdyttää dieselauto. Reaktio kertoo siitä, kuinka pitkälle tieliikenteen sähköistyminen on Norjassa edennyt. Ennätykset rikkoutuvat samaa tahtia kuin ilmatieteilijät mittaavat uusia lämpöennätyksiä eri puolilla maailmaa.
Syyskuussa Norjassa ensirekisteröidyistä autoista yli 96 prosenttia oli täyssähköautoja. Samalla sähköautojen kokonaismäärä nousi niukasti suuremmaksi kuin bensiiniä käyttävien autojen. Viimeksi mainittuja rekisteröitiin vaivaiset 48 kappaletta, dieseleitä 135.
Kaikista Norjan autoista reilu neljäsosa hurisee nyt eteenpäin sähkön voimalla. Määrä vaihtelee alueittain, esimerkiksi Oslossa ollaan jo yli 40 prosentissa. Kun kaupungin kaikkien taksien on määrä olla sähköisiä ensi vuoden alusta, tulee polttomoottorin äänestä ja pakokaasun hajusta entistä harvinaisempaa bongattavaa Norjan pääkaupungissa.
Ensi vuoden lopusta lähtien kaikkien Oslon taksien on oltava sähkökäyttöisiä. Kuvassa sähköllä kulkeva linja-auto Oslossa 14. lokakuuta 2024.
Kuva: Niilo Simojoki / Lehtikuva
Norja näyttää siis saavuttavan vuonna 2017 asetetun poliittisen tavoitteen, jonka mukaan kaikki uudet autot ovat vuoden 2025 alusta alkaen päästöttömiä.
Suomessa kaikista autoista oli lokakuun alussa täyssähköautoja vain noin neljä prosenttia. Ensirekisteröinneistä niiden osuus oli syyskuussa 40 prosenttia, koko kuluneena vuonna 28 prosenttia.
Verotetaan autoja, ei polttoainetta
Christina Bu johtaa Norjan sähköautoyhdistystä ja haluaa rikkoa joitain myyttejä, kuten sen, että maan sähköautoihme olisi toteutunut pelkkien tukiaisten avulla. Toki niillä on ollut merkitystä.
– Mutta vähintään yhtä tärkeää on ollut verojen korottaminen bensiini- ja dieselautoille, Bu sanoo STT:n haastattelussa Oslossa.
– Sähköautojen saaman tuen lisäksi vähintään yhtä tärkeää on ollut verojen korottaminen bensiini- ja dieselautoille, Christina Bu toteaa.
Kuva: Niilo Simojoki / Lehtikuva
Auton oston yhteydessä Norjassa maksettava päästöihin ja painoon perustuva rekisteröintimaksu (engangsavgift) on 2020-luvulla yli kaksinkertaistunut polttomoottoriautojen osalta keskimäärin lähemmäs 40 000 euroa. Vuosikausia verovapaudesta nauttineet sähköautotkin on pantu parin viime vuoden aikana verolle, joka on kuitenkin keskimäärin vain noin pari tuhatta euroa.
Bu neuvoo sähköautoille lisäveroja kaavailevia Suomen päättäjiä malttamaan mielensä ja verottamaan sen sijaan rajummin uusia bensiini- ja dieselautoja, ei niinkään polttoainetta.
– Minusta se ei ole kovin reilua esimerkiksi sellaista henkilöä kohtaan, jolla on vanha dieselauto, eikä mahdollisuutta vaihtaa sitä uuteen autoon, Bu sanoo.
Kilpailukyvyssä sen salaisuus
Bu korostaa joka käänteessä markkinavetoisuutta. Muutos on mahdollinen, myös Suomessa, jos sähköautot ovat edullisin vaihtoehto.
– Emme me norjalaiset ole sen ympäristöystävällisempiä kuin muut eurooppalaisten tai suomalaiset. Pitää olla hyvin idealistinen, että haluaa ostaa polttomoottoriautoa selvästi kalliimman sähköauton, Bu myöntää.
Norjan kaikkien tienkäyttäjien etujärjestön OFV:n johtaja Öyvind Solberg Thorsen on samoilla linjoilla.
– Yksi Norjan sähköautoseikkailun menestyksen salaisuuksia on se, että sähköautot ovat olleet kilpailukykyisiä polttomoottoriautoihin verrattuna, Thorsen sanoo STT:lle.
Sähköautojen olisi oltava edullisempia, jos niiden käyttöä haluttaisiin lisätä myös Suomessa, Öyvind Solberg toteaa.
Kuva: Niilo Simojoki / Lehtikuva
Thorsen puhuu tarkoituksella ”seikkailusta”, joka alkoi 1990-luvulla ajatuksesta perustaa Norjaan oma sähköautotuotanto. Näitä Think-merkkisiä autoja valmistettiin myöhemmin myös Uudenkaupungin autotehtaalla Suomessa. Kaksipaikkaiset noin sadan kilometrin toimintasäteen omaavat kotterot olivat vain kalpea aavistus nykyisistä sähköautoista.
Lähteenä myös Autoalan tiedotuskeskus ja Norjan tilastokeskus
Latausongelmat selätetty, kiinalaismalleja tulvii markkinoille
Niilo Simojoki, STT
Nopea sähköautojen lisääntyminen on kirjavoittanut Norjan autokantaa. Norjan sähköautoyhdistyksen mukaan maassa myydään 149:ää eri sähköautomerkkiä, tällä hetkellä eniten Tesloja. Yleisin merkki teillä on edelleen Nissan Leaf, mutta monet aiemmin tuntemattomat kiinalaismerkit ovat myös tulleet vahvasti markkinoille.
Tieliikenteen etujärjestön johtajan Öyvind Solberg Thorsenin mukaan mittavia laatuongelmia ei ole ollut, eikä sähköautoja ole jäänyt joukoittain tienposkeen Norjan vuoristossa edes talvella.
– Ongelmia on ollut oikeastaan hämmästyttävän vähän, hän sanoo.
Thorsenin mukaan aivan viime vuosia lukuun ottamatta autojen pikalatausverkosto kehittyi Norjassa vähän minne ja miten sattui. Nyt ongelmat ovat pääosin ohi. Sähköautoyhdistyksen kyselyissä pikalatauspaikkojen vähyys sekä jonojen pituus ovat tippuneet huolenaiheena listan kärjestä selvästi alemmas.
Tätä nykyä Norjasta löytyy yksi pikalaturi jokaista 90:tä sähköautoa kohden. Sähköautoyhdistyksen pääsihteeri Christina Bu korostaa, että latauspaikat rakennetaan nykyisin kaupallisesti ilman tukia.
Ylivoimainen enemmistö norjalaisista lataa autonsa kotona. Sitä on helpotettu lainsäädännöllä, joka käytännössä kieltää esimerkiksi kerrostalojen muita osakkaita estämästä lautaspisteen rakentamista sähköautoilijoille.
