Suomessa kaivataan selkeyttä erityisesti valvomattoman, niin sanotun alailmatilan käyttöön. Alailmatilassa liikkuvat miehittämättömät koneet, kuten droonit, sekä lentokoneet, joille ei anneta lennonjohtopalvelua.
Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva
Suomen ilmatilaan kaavaillaan mittavaa muutosta. Muutokselle on tarvetta niin uudenlaisen ilmailukaluston, muuttuneiden käyttäjätarpeiden kuin Puolustusvoimien uuden kaluston ja Nato-yhteistyön myötä.
Laaja ilmatilauudistus on tehty Suomessa viimeksi vuonna 2014. Sen jälkeen sekä ilmailun toimintaympäristö että kalusto ovat muuttuneet. Ilmatila2027-hankkeessa kootaan yhteen ilmatilan käyttäjien erilaisia tarpeita.
– Nyt on hyvä aika isommalle tarkastelulle, kertoo kehitysjohtaja Kari Kerke Fintrafficin lennonvarmistuksesta.
Uudistuksen tarkoituksena on taata, että jatkossakin kaikille ilmailijoille on riittävästi ilmatilaa ja liikkuminen on turvallista. Määräykset tai ilmailulaki voivat siis muuttua. Hanketta vetää Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Alailmatilaan pelisääntöjä
Suomen ilmatila voidaan jakaa valvottuun ja valvomattomaan. Valvotussa ilmatilassa liikennettä johtavat lennonjohtajat.
Selkeyttä kaivataan erityisesti valvomattoman, niin sanotun alailmatilan käyttöön. Alailmatilassa liikkuvat miehittämättömät koneet, kuten droonit, sekä lentokoneet, joille ei anneta lennonjohtopalvelua.
– Miehittämätön ilmailu on tulevaisuutta, ja siihen kohdistuu tarpeita niin sotilas- kuin siviilipuolella. Sitä varten pyritään vapauttamaan ilmatilaa kuitenkin niin, että se on turvallista, sanoo Kerke.
Suomessa on jo toteutettu alailmatilaan käytäviä, joissa droonit voivat lentää ilman lennättäjän suoraa näköyhteyttä. Fintraffic ja Teknologian tutkimuskeskus VTT ovat myös testanneet Oulussa droonin lennättämistä valvotussa ilmatilassa, osana muuta lennonjohtajan ohjaamaa liikennettä.
Tavoitteena pitkä liuku
Ympäristöystävällinen ilmatila on yksi uudistustyön tavoitteista. Se tarkoittaa sitä, että ilma-aluksille pyritään luomaan mahdollisuudet niin sanotun jatkuvan liu’un lähestymiselle.
Jatkuvan liu’un lähestymisessä kone voi laskeutua reittikorkeudelta maahan tyhjäkäynnillä, mikä säästää polttoainetta ja tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Lentoyhtiöille se on kustannuskysymys, mutta myös ympäristökysymys. Jatkuvan liu’un mahdollistaminen on lennonjohdolla aina tavoitteena.
Lisää harjoitustilaa
Puolustusvoimilla uusia tarpeita ilmatilaan on tullut Nato-jäsenyyden ja F35-hävittäjien myötä.
Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Timo Herranen sanoo, että Suomessa on muuhun Eurooppaan verrattuna suuret harjoitusalueet. Uusien hävittäjien myötä varsinkin isot harjoitukset vaativat kuitenkin jonkin verran suurempaa ilmatilaa.
Uusissa koneissa on kehittyneemmät sensori- ja asejärjestelmät kuin nyt käytössä olevissa Horneteissa.
– Tosi karkeasti yksinkertaistaen, kyvykkäämmillä koneilla voidaan nähdä kauempaa ja ampua kauempaa.
Herranen lisää, että Ilmavoimat tekee paljon suppeampia lentoharjoituksia, joita voidaan jatkossakin tehdä nykyisten aluevarausten puitteissa.
Naton jäsenyys on näkynyt konkreettisesti Suomen taivaalla. Yhteistyötä tehdään paljon, ja se on arkipäiväistynyt.
– Olemme erittäin haluttu yhteistyökumppani. Meillä on sellaisia toimintatapoja, joita ei muualla ole käytössä, esimerkiksi liikkuva taistelutapa.
Herrasen mukaan nykyisellään Ilmavoimien on mahdollista ketterästi lentää Ruotsin tai Norjan puolelle. Valmistelussa on yhteispohjoismaisia harjoittelualueita, joissa voitaisiin käyttää usean maan ilmatilaa.
