Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme on päättänyt muuttaa lasten tarkkaavaisuusoireiden hoidon painopistettä. Esimerkiksi ADHD-tutkimuksia ei enää tehdä ennen kuin perheen arki on katsottu kuntoon.
Kyseessä ei ole Oma Hämeen mukaan hoitopolun muutos, vaan ideana on, että perhe saa enemmän tukea alkuvaiheessa. Käytännössä vanhempi kääntyy ensin perhekeskuksen tai koulun opiskeluhuollon puoleen.
Eivätkä nämä suositukset kosketa ainoastaan lapsia ja nuoria.
Hoidon painopisteen muuttamiseen päädyttiin useasta syystä: muutoksen taustalla ovat ammattilaisten arjen havainnot perheiden haasteista, diagnoosien ja lääkehoidon määrän kasvu sekä aiempi psykososiaalisen hoidon vähäisyys. Monessa perheessä lapsilla on haasteita unen, ravinnon, peliajan ja arjen kiireen kanssa. Taustalla on myös huoli ADHD:n ylidiagnosoinnista.
Maallikon korviin ajatus kuulostaa järkevältä. Riittävä uni, perheen yhteiset ruokailuajat, digitaalisen pelaamisen rajaaminen niin, ettei se haittaa arjesta suoriutumista ovat kaikki asioita, joita asiantuntijat ovat korostaneet jo vuosia. Eivätkä nämä suositukset kosketa ainoastaan lapsia ja nuoria, vaan enenevässä määrin myös meitä aikuisia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hoitoilmoitusrekisterien tietojen mukaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa asioi vuonna 2022 yhteensä yhteensä 39 715 lasta ja nuorta, joilla oli ADHD-diagnoosi. Diagnoosien määrä on edelleen kasvanut.
Kanta-Hämeessä on nyt siis linjattu, että ensin yritetään luomukeinoja ADHD-diagnoosiin sopivien oireiden hoitamisessa. Jos tämä osoittautuu toimivaksi keinoksi, samaa tietä on syytä monistaa muillekin hyvinvointialueille, myös meille Päijät-Hämeeseen ja itäiselle Uudenmaalle.
