Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kongressille pitämässä puheessa Ukraina ja muut ulkopolitiikan aiheet näyttelivät suhteellisen pientä roolia, arvioi Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell Douglas -professori Mikko Saikku.
– Yhdysvaltalaisille äänestäjille ulkopolitiikka on tyypillisesti toissijainen asia. Ukrainan kysymys ei heille ole samalla tavalla keskeinen kuin meille eurooppalaisille, Saikku sanoo STT:lle.
Trump puhui Ukrainasta selvästi sovittelevammin kuin vain päiviä aiemmin kohutapaamisessa Washingtonissa. Tuolloin hän sätti paikalle saapunutta Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä julkisesti ja lähetti tämän kotiin mineraalisopimusta allekirjoittamatta.
Heti perään Yhdysvaltain sotilasapu Ukrainalle keskeytettiin. Nyt Trumpin hallinto kuitenkin vakuuttelee, että sopimus on sittenkin syntymässä. Onko soutamisen ja huopaamisen taustalla jokin suurempi suunnitelma vai onko kyse Trumpille luonteenomaisesta ailahtelevuudesta?
– Sitä ei kukaan pysty sanomaan. Emme voi tietää, mitä populistinen demagogi todella ajattelee. Trump on tietysti poikkeuksellinen hahmo monessa mielessä. Jos tämä olisi tapahtunut oikeastaan kenen tahansa muun presidentin aikana, oltaisiin varmoja, että siellä on jokin monimutkainen suunnitelma takana, mutta sitä ei välttämättä Trumpilla ole, Saikku sanoo.
Trumpin hallinnon ulkopolitiikka heijastelee Saikun mukaan äänestäjien mielipiteitä, jotka suosivat nyt Yhdysvaltain osittaista vetäytymistä kansainvälisistä sitoumuksista.
– Moni yhdysvaltalainen kokee, että hallinnon tulisi keskittyä omiin asioihin, talouteen sekä amerikkalaisen äänestäjän yleiseen hyvinvointiin.
Monitulkintaista puhetta Grönlannista
Ulkopoliittisen eristäytymislinjan kanssa ristiriidassa on osaltaan se, että Trump nosti puheessaan jälleen esiin Panaman kanavan ja Grönlannin hankkimisen osaksi Yhdysvaltoja. Tässä Saikku näkee Trumpin maailmankuvan olevan lähempänä 1800-lukua kuin nykypäivää.
– Hänellä on jännä fiksaatio tällaiseen reilun sadan vuoden takaiseen suurvaltapolitiikkaan. Hän näkee, että näiden pitäisi jotenkin fyysisesti kuulua Yhdysvalloille.
Panaman kanavan takaisin vaatimiselle on kaikupohjaa yhdysvaltalaisten konservatiivien parissa, sillä aikoinaan tehty päätös kanavasta luopumisesta oli kiistanalainen ja jäi monelle hampaankoloon. Sen sijaan Grönlannin hamuaminen näyttää Saikun mukaan olevan Trumpille puhtaasti symbolinen päähänpinttymä, sillä Yhdysvaltain intressit saataisiin varmasti turvattua ilman alueliitoksiakin.
– Grönlantihan on osa Pohjois-Amerikkaa. Siinä mielessä sen tavoittelu on luontevaa jatkumoa 1800-luvun alun Monroe-opille eli sille, että läntinen pallonpuolisko kuuluu Yhdysvalloille. Sehän on se viesti.
Trump sanoi yhtäältä, että Grönlanti on tervetullut osaksi Yhdysvaltoja, jos sen asukkaat niin haluavat. Toisaalta Trump sanoi uskovansa, että Yhdysvallat saa Grönlannin ”tavalla tai toisella”. Pitäisikö tämä tulkita Euroopassa uhkauksena?
– En tiedä. Trump on niin poikkeuksellinen. En jaksa uskoa, että kukaan muu yhdysvaltalainen huippupoliitikko sitä tässä muodossa olisi esittänyt.
Talouskysymykset herättävät huolta
Sisäpoliittisista aiheista suurta roolia puheessa näyttelivät kulttuurisodan ja identiteettipolitiikan teemat, kuten konservatiivien puheenparressa suosittu ”woken” parjaaminen. Uho oli vaisumpaa talousasioissa, joissa Trumpin ansiot näyttävät toistaiseksi heikoilta.
– Sehän tulee loppujen lopuksi olemaan Trumpin ja trumpismin kannalta ratkaiseva tekijä, että mitä tapahtuu yhdysvaltalaisen keskivertoäänestäjän kukkarossa, Saikku sanoo.
Riskit republikaaneille ovat tutkijan mukaan valtavia, ja tämä näkyi myös kongressisalissa puheen koskettaessa talousteemoja.
– Tämä oli selvästi sellainen osio, jonka vastaanotto oli vaisumpi. Hieman huolestuneita ilmeitä näkyi siellä täällä republikaaniyleisössä. Tämä on sellainen asia, joka aidosti epäilyttää monia republikaaneja, Saikku sanoo.
Trump syytti talousvaikeuksista edeltäjänsä Joe Bidenin hallintoa. Inflaatio on kuitenkin lähtenyt uuteen nousuun ja pörssi tuoreeseen laskuun Trumpin kauden kauppasodan ja tuontitullien varjossa.
– Yhdysvalloissa tavallisten palkansaajien eläkkeet on tyypillisesti sidottu osakesalkkuun, eli osakemarkkinoiden kehityksellä on aivan ratkaiseva merkitys. Jos osakkeet lähtevät nyt tosissaan sukeltamaan, sehän näkyy Trumpin kannatuksessa välittömästi.
Viime päivinä teollisuuden Dow Jones -indeksi on ollut voimakkaassa laskussa Trumpin otettua käyttöön Meksikon, Kanadan ja Kiinan vastaiset uudet tuontitullit.
Puheessaan Trump vakuutti jälleen tukeaan miljardööri Elon Muskille, joka on Doge-toimielimensä kautta toteuttanut liittovaltion rajuja leikkauksia. Saikun mukaan nähtäväksi jää, kuinka pitkälle meneviä leikkauksia kansa kannattaa.
– Varmasti iso osa yhdysvaltalaisista on sitä mieltä, että (liittovaltiolle) menee liian paljon verorahoja ja menoja pitää karsia jollakin tavalla. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin niin äärimmäisiä, että sitten kun ne konkretisoituvat, luulen, että sieltä tulee jonkinnäköinen vastareaktio.
