Kullan kysyntää ja nousujohteista hintakehitystä selittävät kriisit ja tapahtumat maailmalla sekä niiden aiheuttama taloudellinen epävarmuus.
Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Myy kultakorusi meille! Kulta rahaksi nopeasti!
Kullan myyntiin kannustava mainonta ja lähes päivittäiset uutiset kullan pilviä hipovasta hinnasta saavat katsomaan perintökoruja ja käyttämättä jäänyttä rippiristiä uusin silmin.
Mutta mitä yksityishenkilön kannattaa ottaa huomioon ennen kuin ryntää vaihtamaan romukultansa rahaksi?
Kulta on kriisissä turvasatama
Maailman kultamarkkinoilla hinta noteerataan yleensä Yhdysvaltojen dollareina per troy-unssi, joka vastaa noin 31:tä grammaa. Perjantaina puoliltapäivin kullan hinta oli vähän alle 2 930 dollaria per troy-unssi. Hinta on historiallinen.
– Kullan hinta ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin korkealla tasolla. Tämän vuoden aikana hinta on noussut noin 12 prosenttia ja edellisen 12 kuukauden aikana 45 prosenttia, vahvistaa salkunhoitaja Matias Kunnari Suomen Pankista.
Kunnarin mukaan kullan kysyntää ja nousujohteista hintakehitystä selittävät kriisit ja tapahtumat maailmalla sekä niiden aiheuttama taloudellinen epävarmuus.
– Kulta on perinteisesti ollut turvasatama eli instrumentti, joka säilyttää arvonsa hyvin esimerkiksi erilaisissa kriiseissä.
Romukullan hinta pitoisuuden mukaan
Maailmanmarkkinoilla kullan hinta perustuu puhtaaseen eli 24 karaatin kultaan. Romukullan, kuten vanhojen kultakorujen, hinta määräytyy kultapitoisuuden mukaan.
– Suomessa romukullan pitoisuus on enimmäkseen 14 karaattia, mutta myös 18:n ja 23 karaatin koruja tulee vastaan päivittäin. Muun muassa vanhat vihkisormukset voivat olla pitoisuudeltaan 23 karaattia, kertoo kullan ostamiseen erikoistuneen Suomen Kultareservin toimitusjohtaja Sebastian Rasimus.
Hänen yrityksessään keskimääräinen maksu romukullasta on tällä haavaa noin 60 euroa per gramma. Hintaan vaikuttaa siis kultapitoisuus, mutta hintahaitari on toimijoiden välillä suuri.
– Suosittelisin ensin perehtymään 2–3 toimijaan perusteellisesti ja sitten kilpailuttamaan, ettei tartu heti ensimmäiseen tarjoukseen, Rasimus neuvoo.
Kun romukultansa vie asiantuntijan arviotavaksi, tämä tarkistaa koruista ja esineistä mahdolliset leimat ja selvittää niiden kultapitoisuuden.
Asiakkaalta ostettu romukulta sulatetaan lopulta kultaharkoiksi ja hyödynnettäväksi esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa.
Kannattaako käyttämätön tai vähän käytetty kultainen designkoru myydä sellaisenaan?
– Suurimmaksi osaksi ei. Koska kullan hinta on nyt niin korkealla, pitää olla todella harvinaisuus, että siitä voisi saada koruna paremman hinnan, Rasimus sanoo.
Tiedä asemasi kuluttajana
Kultaa ostetaan yksityishenkilöiltä muun muassa kasvokkain kivijalkaliikkeissä ja tapahtumissa sekä postitse.
Myydessään kultaa yritykselle yksityishenkilö on tavanomaisesta kuluttajasopimuksesta poiketen myyjän eikä ostajan asemassa. Tällöin kuluttajaviranomaiset eivät ole toimivaltaisia käsittelemään sopimuksista syntyviä erimielisyyksiä, huomauttaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Raija Marttala.
– Esimerkiksi jos kuluttaja on sitä mieltä, että on saanut liian huonon hinnan myymistään koruista, Marttala sanoo.
Sen sijaan arviointipalveluihin liittyvät sopimukset ovat kuluttajansuojalain piirissä. Esimerkiksi jos yritys ottaa maksun siitä, että se antaa arvion kuluttajan myytäviksi aikomista koruista.
Marttalan mukaan kuluttajaneuvontaan tulee jonkin verran yhteydenottoja puhelimitse myytävistä arviointipalveluista. Hän muistuttaa, että puhelinmyynnissä kuluttajalla on lakisääteinen 14 päivän peruuttamisoikeus.
