2.4.202519:35
Päivitetty2.4.202519:37
Presidentti Donald Trumpin ja hänen hallintonsa Nato-puheet ovat herättäneet eurooppalaisissa liittolaisissa huolta, onko Yhdysvallat enää sitoutunut Natoon ja Euroopan puolustamiseen.
Trump on sanonut, että Yhdysvallat ei suojele maita, jotka ovat ”laiminlyöneet” maksujaan, jos niihin hyökättäisiin.
Yhdysvaltojen presidentti on myös vaatinut Eurooppaa ja Kanadaa nostamaan puolustusmenonsa 5 prosenttiin nykyisestä 2 prosentin tavoitteesta suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Lisäksi Yhdysvallat olettaa eurooppalaisten maiden kantavan päävastuun Naton konventionaalisesta puolustuksesta Euroopassa 10–15 vuoden kuluessa.
Trump on myös ilmoittanut haluavansa ottaa Nato-maa Tanskan kuningaskuntaan kuuluvan Grönlannin osaksi Yhdysvaltoja.
”Kovaa kieltä käytetty”
Naton pääsihteeri Mark Rutte piti keskiviikkona Brysselissä lehdistötilaisuuden ennen torstaina alkavaa Naton ulkoministerikokousta. Tiedotustilaisuudessa hän vastasi muun muassa eurooppalaisten Nato-liittolaisten Trump-huoliin.
Rutte myönsi, että ”kovaa kieltä on käytetty”.
Naton pääsihteeri vakuutti, että amerikkalaiset ovat toistuvasti ilmoittaneet, että he ovat sitoutuneita Natoon ja sen kollektiiviseen puolustamiseen.
Rutte sanoi, että Yhdysvaltojen sitoumus Natoon sisältää kuitenkin odotuksen, että Eurooppa ja Kanada käyttävät enemmän rahaa puolustukseen eli sitoutuvat ensin 2 prosentin tavoitteeseen ja sen jälkeen siitä ylöspäin.
”Meidän on tehtävä tämä Venäjän uhkan ja kasvavan Kiinan uhan vuoksi”, Rutte perusteli.
Suomen päätös
Naton pääsihteeri iloitsi Suomen hallituksen tuoreesta päätöksestä nostaa puolustusmenoja 3 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2029 mennessä.
”Olen tietysti erittäin iloinen Suomen lupaamasta lisämenosta”, Rutte sanoi.
Hän muistutti, että yhdessä asevelvollisuuskustannusten kanssa Suomi nostaa tosiasiassa puolustusmenonsa 3,5 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.
Naton pääsihteeri oli tyytyväinen siihen, että kaikkialla Natossa näkyy nyt vastaava suunta nostaa puolustusmenoja.
Rutte sanoi, että ilman puolustusmenojen merkittävää nousua, ei Natolla olisi kykyä puolustaa itseään viiden vuoden kuluttua Venäjän ja Kiinan uhkaa vastaan.
Vaikka Naton pääsihteeri sanoi olevansa ehdottoman vakuuttunut, että ”liittouma on täällä jäädäkseen Yhdysvaltojen kanssa”, hän kuitenkin totesi, että ajan myötä Yhdysvallat haluaa keskittyä enemmän indopasifiselle alueelle ja Kiinan uhkaan vastaamiseen.
”On oltava hyvin tietoisia siitä, että uhkat eivät rajoitu vain venäläisiin. Näemme kiinalaisten vahvistuvan. Näemme, mitä tapahtuu Iranissa. Näemme, mitä tapahtuu Pohjois-Koreassa”, Rutte sanoi.
Rutten mukaan Nato tiivistää yhteistyötään Japanin, Etelä-Korean, Australian ja Uuden-Seelannin kanssa. Nämä maat on myös kutsuttu torstaina alkavaan Naton ulkoministerikokoukseen.
Kiusallinen Grönlanti
Naton pääsihteeri kiersi toimittajien kysymykset Trumpin Grönlanti-uhkauksista. Hän korosti tässä yhteydessä arktisen alueen puolustuksen vahvistamisen merkitystä, jotta voidaan vastata Kiinan ja Venäjän lisääntyvään toimintaan arktisella alueella.
Rutten mukaan arktista yhteistyötä tehdään seitsemän Nato-maan eli Tanskan, Islannin, Suomen, Ruotsin, Norjan, Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa.
Arktisesta puhuessaan Naton pääsihteeri mainitsi erikseen jäänmurtajaongelman, jossa Suomi on jo tarjonnut apuaan Yhdysvalloille.
”Meillä ei ole tarpeeksi jäänmurtajia. Se vaikuttaa yksityiskohdalta, mutta ei ole. Se on tärkeää, ja kaikessa tässä teemme yhä tiiviimpää yhteistyötä, Rutte sanoi.
FAKTAT
Naton ulkoministerikokous
Naton ulkoministerikokous pidetään Brysselissä 3.–4. huhtikuuta.
Ulkoministerit keskustelevat Venäjästä, Ukrainan tilanteesta ja Naton tuesta Ukrainalle sekä Naton yhteistyöstä indopasifisten maiden eli Australian, Etelä-Korean, Japanin ja Uuden-Seelannin kanssa.
Lisäksi kokouksessa käsitellään EU:n ja Naton yhteistyön kehittämistä Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi.
Suomesta kokoukseen osallistuu ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha ja Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas osallistuvat Nato–Ukraina-neuvoston kokoukseen.
Japanin ulkoministeri Takeshi Iwaya sekä Australian, Etelä-Korean ja Uuden-Seelannin edustajat osallistuvat istuntoon Naton kumppanuuksista.