Hollolalaisinsinööri ei anna Parkinsonin taudin lannistaa

Hollolalaisinsinööri ei anna Parkinsonin taudin lannistaa

Siitä on reilusti yli kolmekymmentä vuotta, kun jo edesmennyt runoilija Arto Kytöhonka ja Kari Seitsonen kehittivät ensimmäiset runogeneraattorinsa MS-DOS-käyttöjärjestelmälle.

– Idea runogeneraattorista oli Arton ja hän sen suunnitteli. Minä koodasin, Seitsonen, 67, kertoo kaksikon työnjaosta.

Nykyään verkon tekoäly pyöräyttää runon valitusta aiheesta muutamassa sekunnissa, mutta myös runogeneraattori on edelleen käyttökelpoinen työkalu sanataiteen luomisessa. Siitä esimerkiksi käy Seitsosen toissa vuonna ilmestynyt runokokoelma Esikoiskuljetus, joka syntyi 1990-luvun vaihteessa valmistuneen Runotar-generaattorin avulla.

Ihan sellaisenaan MS-DOS-pohjainen Runotar ei nykytietokoneissa pyöri.

– Onneksi on noita emulaattoreja. Sellaisella ohjelman saa toimimaan vaikka Windows 11 -ympäristössä, Seitsonen sanoo.

Esikoiskuljetus sisältää ”generoituja ainutkertaisrunoja”. Se tarkoittaa teoksen osin kustantaneen Katkoviiva-kustantamon Milla Matilaisen mukaan sitä, että runot todella ovat ainutkertaisia. Runotar ei tuota kahta samanlaista runoa, ja Esikoiskuljetus on syntynyt vain ja ainoastaan Seitsosen tuottamasta sanastosta.

Yksinkertaistaen homma menee niin, että Seitsonen laatii koneelle tekstitiedostoja, joiden sanoja ja lauseita Runotar satunnaisesti yhdistää.

– Lähtöaineistoja on kolmenlaisia: säetiedostoja, metaforatiedostoja ja assosiaatiotiedostoja. Runogeneraattorissa ei ole älyä niin kuin keinoälyllä eikä se opi. Se perustuu asioiden yhdistelemiseen satunnaisesti, Seitsonen kertoo.

Kaikki runogeneraattorista tuleva ei ole kultaa. Parempaa saa lähtösanastoa jalostamalla.

– Kari on kehittynyt huomattavasti sanojen hakemisessa ja laittamisessa oikeassa muodossa. En tarkoita, etteikö hän olisi osannut runogeneraattoria käyttää, mutta nykyään hän saa ulos huomattavasti enemmän sellaista runollisuutta. Paljon on keskusteltu siitä, minkälainen sanasto toimii ja mikä ei, Matilainen kertoo.

Työurallaan Seitsonen toimi muun muassa yhdyskuntatekniikan insinöörinä. Hän käyttää runoissaan mielellään liikennesanastoa, joka Matilaisen mukaan tuo runoihin toisinaan liikaa toistoa.

– Kirjan toisen kustantajan [Lyhytavara] kanssa todettiin myös, että käytössä oli yksittäisiä sanoja, jotka tulivat aina sellaisiin runoihin, mihin ne eivät mitenkään sopineet. Sana oli ehkä liian ronski siihen runosarjaan tai vastaavaa, Matilainen sanoo.

Seitsonen huomauttaa, että mistään sensuurista ei ole kyse. Hän sanoo, ettei kaipaa prosessiin jääneitä yksittäisiä sanoja ja kertoo kustantajien toiminnan vaikuttaneen lopputulokseen pelkästään myönteisesti.

Hollolan Kukkilassa asuvalta Seitsoselta julkaistaan maaliskuun lopulla Neulasia-niminen teos.

– Siinä on hyvin lyhyitä tekstejä. Siinä ei ole käytetty runogeneraattoria eikä tekoälyä, kirjailija sanoo.

Teos on Seitsosen kolmas. Esikoisteos Pasin tehot ilmestyi 2023. Se on pienoisromaani, joka kertoo rintamamiestalon remontoinnista ja ihmissuhteista.

– Pasin tehot oli isompi rutistus. Varmaan pari vuotta meni sen kanssa.

Seitsonen jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2018.

– Kun jäin eläkkeelle, tuntui, että jotain tarvitsisi tehdä, hän perustelee kirjoitustahtiaan.

Seitsonen sairastaa Parkinsonia. Sairaus on edennyt niin, ettei hän pysty enää kirjoittamaan näppäimistöllä.

– Sanelen tekstin koneelle, korjailen sanelemalla ja näppäimillä. Aika hyvin se sillä tavalla toimii.

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *