Yksityisen Pellilän kirjaston kymmenvuotisjuhlia vietetään 16. huhtikuuta. Vuodesta tekee poikkeuksellisen myös se, että Pellilän kirjaston virallinen toiminta loppuu tähän vuoteen.
Iso-Äiniön kylässä majailevan Pellilän kirjaston perustivat Leena ja Pentti Etu-Seppälä.
– Olemme Tampereelta kotoisin ja siellä edelleen kirjoilla. Tämä on hänen [Pentin] kotitilansa, ja olemme eläkkeellä ollessamme olleet täällä hyvin paljon, kertoo kirjaston toiminnasta pääosin vastaava Leena.
Etu-Seppälät päätyivät viettämään enemmän aikaa Asikkalassa, ja samalla mukana siirtyi myös perheen kirjakokoelma. He toimittivat 4,5 vuotta Äinämöiset-lehteä, mutta lopulta huomio kiinnittyi kirjoihin.
– Tuntui, että voisimme ruveta hyödyntämään näitä kirjoja. Päädyimme siihen, että teemme osasta navettaa yksityisen kirjaston, joka tarjoaa palveluita kylälle.
– Eihän tätä mikään pakko olisi ollut perustaa, mutta tuntui, että sehän olisi ihan älytöntä, jos kirjat seisoisivat jossain navetan vintillä.
Maksuttoman kirjaston koko on kasvanut Leenan uusien ostosten ja lahjoitusten myötä. Pellilän kirjasto on ollut kymmenen vuoden ajan avoinna joka toinen torstai pieniä lomia lukuun ottamatta.
Kirjasto on ehtinyt toimia vuosikymmenen aikana myös äänestyspaikkana.
– Olemme ylpeitä, että täällä on ollut ennakkovaaliäänestyspaikka edellisissä presidentinvaaleissa ja eduskunta- ja kunnallisvaaleissa, Leena sanoo.
Kirjastossa on monipuolinen valikoima muun muassa sotakirjoja, elämänkertoja, politiikkaa, ruokakirjoja ja ajankohtaista kaunokirjallisuutta. Suosiossa ovat olleet niin koti- kuin ulkomaisetkin kirjailijanimet.
– Lucinda Riley on huippusuosittu ja huippuhyvä amerikkalainen kirjailija, joka kuoli. Satu Rämö on nyt oikein huippu. Hän on Islannissa asuva suomalainen toimittaja, joka on myynyt mielettömiä määriä kirjoja, Leena avaa.
Kirjaston lukijakunta on vanhempaa väkeä.
– Iästään huolimatta jokainen on lukenut nämä ja samoin Rileyn kirjat. Olen hirveän ylpeä näistä vanhemmista ihmisistä, minun mielestäni he ovat niin hienosti lukeneet uusia kirjoja. On ilo, että on vielä lukevia ihmisiä. Olemme huolestuneita nuorista, joista yksikään ei ole käynyt täällä.
Vuosien myötä kirjaston ovi on käynyt harvempaan tahtiin.
– Niin ihania kuin ihmiset täällä ovatkin, niin meitä rupeaa olemaan tässä neljä tai viisi. Minäkin täytän 80, että kuulun itsekin ikäihmisiin. Siinä mielessä en halua sitoa itseäni ympäri vuoden tähän palveluun. Olisimme toivoneet, että tulisi paljon väkeä, mutta kyllä se määrä on pienentynyt, Leena avaa tekijöitä lopettamispäätöksen taustalla.
Kirjastossa voi olla jatkossakin luku- ja juttelutuokioita, vaikka virallinen toiminta loppuu kesäkuussa.
– Emme me tätä pura. Ilmoitan näille lähimmille, joiden tiedän lukevan, jos ostan uuden kirjan. Tällaisia säännöllisiä istumisia ei ehkä enää tule. Tästä voisi tulla juttutupa, Leena naurahtaa.
Rupattelu on ollut tähänkin asti keskeinen osa kirjastoa.
– Tämä on samalla sosiaalinen tapahtuma. Juodaan kahvia ja puhutaan. Viimeksikin puhuttiin kansainvälistä politiikkaa mummojen kanssa. On todella kiva istua ja jutella.
Kirjojen kohtaloa Etu-Seppälät eivät ole vielä päättäneet.
– Voi olla, että seuraava sukupolvemme joutuu ratkaisemaan asian, Leena sanoo.
Kirjaston päättäjäiset pidetään Pellilän navetassa, Penan Pubissa 19.6. kello 16 alkaen. Tilaisuudessa tarjotaan pullakahvit kaikille kyläläisille. Sitä ennen kahvitellaan kirjaston kymmenvuotispäivän merkeissä 16.4. kello 16– 18.
