TS Nuoret -toimitus katsoo Turkua nuorten ja opiskelijoiden näkökulmasta. Lähetä juttuvinkki: ts.nuoret@ts.fi
Mikä paikka sopisikaan paremmin intohimoiselle kasviharrastajalle kuin tuhansien eri lajien koti? 23-vuotias Jere Kallio on neljännen vuoden biologian opiskelija, jonka elämä on pyörinyt viime vuodet tiiviisti Turun kasvitieteellisen puutarhan ympärillä. Hän aloitti ensin puutarhalla asiakaspalvelutyöntekijänä.
Sittemmin turkulainen Kallio on ehtinyt olemaan siellä harjoittelussa, oppaana ja kesäkuusta eteenpäin se on myös hänen siviilipalveluspaikkansa.
– Olin käynyt Ruissalon kasvitieteellisessä kerran nuorempana ja ajatellut, että olisipa hienoa työskennellä täällä.
Kalliolla itsellään on kotonaan huikeat yli 200 eri kasvilajia. Niiden joukossa on myös harvinaisuuksia, joita Turun kasvitieteellisestä ei löydy.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Kasviharrastajaa kiinnostavat erityisesti eriskummalliset lajit, kuten ihmisiä aina kiehtoneet lihansyöjäkasvit.
”Kannukasvit voivat syödä hyönteisiä tai jopa eläinten ulostetta.”
Jere Kallio
– Minun lihansyöjäkasveistani monet kuuluvat Nepenthes-suvun kannukasveihin. Ne vaativat suuren ilmankosteuden ja sopivasti sekä valoa että lämpöä. Kannukasvit voivat syödä hyönteisiä tai jopa eläinten ulostetta, hän selventää.
Niiden lisäksi harrastajan kotoa löytyy muun muassa nelisenkymmentä erilaista orkideaa, itse siemenestä kasvatettu ikilehti sekä monelle tuttu peikonlehti, joka oli hänen ensimmäisiä kasvihankintojaan. Kallio on rakentanut kotiinsa oman trooppisen maailmansa, jossa on terraarioissa automaattiset sumutukset, led-valot ja kaikin puolin suotuisat kasvuolosuhteet.
Eksoottisia eläimiäkin asustaa Kallion luona: punavalkeita namumyrkkysammakoita, sininuolimyrkkysammakoita sekä kilpikonna. Ne hyödyttävät toinen toisiaan, sillä kasvit ja sammakot viihtyvät samankaltaisissa olosuhteissa.
– Kasvatan sammakoiden ravinnoksi lentokyvyttömiä hedelmäkärpäsiä. Nämä lajit eivät ole terraariossa ihmiselle myrkyllisiä, hän kertoo.
Nuori kasviharrastaja muistelee hurahtaneensa lajiin yläasteella, kun kahdeksannella luokalla oli tehtävänä koota oma kasvio. Noin parikymmentä kasvia olisi riittänyt, mutta innokas keräilijä kokosi jo silloin kansien väliin pari sataa eri lajia.
Lapsuudenkodissaan hänellä oli myös oma puutarha kasvihuoneineen ja suihkulähteineen.
– Mummoni on ollut aina puutarhaihminen ja luulen, että innostus on hypännyt yhden sukupolven yli sieltä minuun, hän naurahtaa.
Kasvien hoito on tätä nykyä Kalliolle rutiininomaista ja rentoa puuhaa. Kymmenen vuoden kokemuksella hän osaa lukea kasvejaan ja tietää, milloin kasvi kaipaa vettä tai mullanvaihtoa.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Toistaiseksi kasvit ovat mahtuneet hyvin Kallion yksiöön, mutta hän haaveilee, että niille olisi enemmänkin tilaa ja pihalla kenties oma puutarha.
Kasvien kanssa elelystä on Kalliolle monenlaista iloa.
– Tämä ylläpitää mielenterveyttä. En voisi kuvitella eläväni ilman kasveja.
Opinnoissaan nuori mies on luonnollisesti suuntautunut kasviekologiaan. Hiljattain luonnontieteiden kandiksi valmistunut Kallio teki tutkielmansa Turun seudulla yleisestä vieraslajista, keltalammikista. Biologina hän on kiinnostunut siitä, miten kasveja luokitellaan, kuinka eri lajit ovat kehittyneet ja miten ne vaikuttavat toisiinsa.
Kasvit ovat hänestä yllättävän älykkäitä.
Uteliaisuus ja tiedonjano ovat olleet Kallion ohjenuoria pienestä pitäen. Hän kuuluu moniin harrastajien ryhmiin, joissa jaetaan tietoa ja vinkkejä aktiivisesti. Kasvituntemuksessa ei tule koskaan valmiiksi, ja tiede myös elää koko ajan, hän muistuttaa.
– Minussa on sellainen tutkijaluonne, että olen aina halunnut ottaa selvää, lukea ja katsoa vaikka dokumentteja kasveihin liittyen.
Kallio on päässyt jakamaan kertynyttä tietoa opastuksilla. Hän on pitänyt kasvitieteellisessä puutarhassa muun muassa huonekasveihin keskittyviä kierroksia.
– Aluksi opastukset kauhistuttivat, mutta siihen tottui. Yritän aina huomioida, ovatko osallistujat lajin harrastajia vai eivät, jotta tieto olisi kaikille riittävän ymmärrettävää. Lapsilla on yleensä paljon kysymyksiä, ja varsinkin erikoiset kasvit kiinnostavat heitä, Kallio toteaa.
