Tänään18:00
Päivitettytänään18:12
Naton huippukokous on ollut tällä viikolla myös Aasiassa paljon esillä – mutta ehkä eri syistä kuin länsimaissa. Nimittäin alueen valtataloudet Japani, Etelä-Korea ja Australia peruivat johtajiensa osallistumisen Naton huippukokoukseen.
Virallisesti syyksi ilmoitettiin se, että huippukokouksessa ei ollut suunniteltu yhteistä keskustelua Aasian mahtimaiden ja Naton välillä. Myöskään kahdenkeskisiä tapaamisia Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kanssa ei järjestetty.
Rivien välistä voidaan lukea, että kyseessä on syvenevä epäluottamus.
Yhteistyö.
Japani haluaisi luoda Aasian maiden kesken oman sotilaallisen liiton.
KUVA: Krisztian Bocsi
Lähentymispyrkimyksiä
Nato on pyrkinyt järjestämään Aasian jäsenmaiden kanssa yhteisiä sotilaallisia harjoituksia. Esimerkiksi vuonna 2022 liitto osallistui Japanin kanssa harjoitukseen nimeltä Iron Fist, joka koski yhteisten joukkojen hallintaa.
Yhteistyötä on tehty myös kyberturvallisuuden, meriturvallisuuden ja hybridivaikuttamisen torjumiseksi.
Vaikka Natolla ei ole virallisia tukikohtia Aasiassa, on jäsenmailla kuten, Yhdysvalloilla, Britannialla ja Ranskalla, omia sotilastukikohtia alueella. Esimerkiksi Yhdysvalloilla on merkittäviä tukikohtia Japanissa, Etelä-Koreassa ja Australiassa.
Toisaalta Yhdysvaltojen toive Aasian yhteistyöstä on törmännyt karuihin realiteetteihin, kuten Japanin toistuvasti epäonnistuneeseen yritykseen järjestää tapaaminen Trumpin kanssa.
Japanin pääministeri jopa esitti toiveet alueen omasta sotilasliitosta osana vaalikampanjaansa.
Kiina hiertää eurooppalaisia
Perinteisesti Kaakkois-Aasian mailla on ollut pidättyvä suhtautuminen suurvaltapolitiikkaan, koska alueen maat haluavat säilyttää strategisen autonomiansa. Ne eivät halua sitoutua tiukasti kummankaan suurvallan, Yhdysvaltojen tai Kiinan, leiriin.
Euroopassa ollaan toista mieltä: Kiinan yhteistyö Venäjän kanssa on punainen vaate. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi totesi tiistaina Naton huippukokouksessa, että kiinalaiset puolustusyhtiöt ovat osa verkostoa, joka auttaa Venäjää ylläpitämään sotaa Ukrainaa vastaan.
Pohjois-Korea on lähettänyt sotilaita tukemaan Venäjän hyökkäystä. Lisäksi maa lupasi viime viikolla lähettää tuhansia rakennustyöntekijöitä ja insinöörejä jälleenrakennustöihin Venäjälle.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron puolestaan varoitti taannoin, että Naton rooli Aasiassa voi kasvaa, jos Kiina ei hillitse Pohjois-Korean toimia Euroopassa.
Hyökkäävä.
Nato maille hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan on hyökkäys kaikkia vastaan.
KUVA: Robin van Lonkhuijsen
Natolle vaihtoehtoja suunnitteilla?
Naton malli alueellisesta puolustusliitosta perustuu yhteiseen puolustukseen, eli hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.
Todellisuudessa samantyyppisen monikansallisen sotilasliiton muodostamista vaikeuttavat Aasian maiden poliittiset erot ja historialliset jännitteet.
Kiinan ja Intian välinen rajakiista, Etelä-Kiinan meren kiistat, sekä Etelä-Korean ja Japanin pitkäaikainen keskinäinen katkeruus vaikeuttavat osaltaan yhteisen linjan rakentamista.
Aasian uhat ovat paikallisia, toisin kuin Euroopalla, jolla on yhteinen turvallisuusidentiteetti ja usein yhteinen vihollinen, kuten Venäjä. Pohjois-Korea on uhka Etelä-Korealle ja Japanille, mutta ei esimerkiksi Intialle. Pohjois-Korean esittämät uhkailut koetaan Aasiassa paikallisina, naapurimaihin kohdistettuina.
Selvää on, että nyt etsitään maailmalla monenlaisia turvallisuuskuvioita ja Aasiassa rakennetaan omia sotilaallisia liittoutumia. Käytännössä kyseessä ei tosin ole yksi liitto, vaan useita toisiaan täydentäviä alueellisia järjestelyjä.
FAKTAT
Liittoutumat maailmalla
Venäjän johtama CSTO on entisen Neuvostoliiton alueella toimiva sotilasliitto, johon kuuluvat esimerkiksi Valko-Venäjä ja Kazakstan.
Aasian ja Tyynenmeren alueella toimivat myös AUKUS ja ANZUS-liittoutumat.
Shanghai Cooperation Organisation jäseniä ovat muun muassa Kiina, Venäjä ja Intia.
EU:lla on PESCO-yhteistyö, jossa maat tekevät puolustusprojekteja.