Ukrainan sodassa aloite on tällä hetkellä Venäjällä, mutta sen eteneminen on ollut varsin vaatimatonta, sanoo everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa. Taistelut ovat keskittyneet viime aikoina Donetskiin Bahmutin kaupungin ympäristöön Venäjän yrittäessä saada kaupunkia haltuunsa.
Pihlajamaa arvioi hitaan etenemistahdin kertovan siitä, että ukrainalaisjoukot kykenevät vastaamaan Venäjän paineeseen varsin hyvin.
Ukrainalaiset sotilaat ampuivat ilmatorjunta-aseella lähellä Bahmutia, Donetskin alueella.
Kuva: SERGEY SHESTAK
– Eivät ukrainalaiset kovin ahtaalla ole, kun pystyvät näin hyvin etenemistä torppaamaan.
Useiden länsimaiden lupaamia taistelupanssarivaunuja Ukrainassa saadaan vielä odottaa pidemmälle kevääseen.
Ukrainaan virtaa kuitenkin jatkuvasti myös muuta aseapua, joka ei välttämättä ole uutisoinnissa esillä, Pihlajamaa huomauttaa.
– Länsimainen aseapu ja koulutusapu vakauttavat tilannetta Ukrainan kannalta koko ajan.
”Lännellä on ehtymättömät kouluttajaresurssit”
Menetettyjen sotilaiden määrästä ei ole varmaa tietoa kummankaan osapuolen osalta. Eri maiden viranomaisten viimeaikaiset arviot kuolleiden ja haavoittuneiden Venäjän sotilaiden määrästä ovat vaihdelleet noin 130 000:n ja 200 000:n välillä.
Esimerkiksi Norjasta ja Yhdysvalloista on viime viikkoina arvioitu, että Ukrainassa olisi haavoittunut tai kuollut noin 180 000 venäläistä. Norjan asevoimien päällikön Eirik Kristoffersenin arvion mukaan Ukrainan osalta vastaava luku olisi 100 000.
– Pääsääntöisesti Venäjä on ollut se hyökkäävä osapuoli. Silloin yleisen sotilasmatematiikan mukaan voi laskea, että Ukrainan tappiot olisivat kolmasosa Venäjän tappioista, Pihlajamaa sanoo.
Venäjä marssitti parhaat joukkonsa rintamalle heti viime vuoden hyökkäyksen alussa, ja niiden kokemien tappioiden myötä Venäjän joukkojen laatu on alkuvaiheesta heikentynyt, Pihlajamaa jatkaa.
Venäjä on kertonut, että se olisi saanut mobilisoitua viime syksynä asepalvelukseen 300 000 uutta sotilasta, joista 150 000 lähetettiin Venäjän mukaan rintamalle jo syksyllä.
– Vaikka sinne tulee vanhempaakin kalustoa ja vähemmän koulutettuja miehiä, mittakaavaero asevoimien välillä on niin suuri, että kyllä se tällä hetkellä toimii Venäjän eduksi, Pihlajamaa sanoo.
Lännen koulutusapu onkin Ukrainalle Pihlajamaan mukaan oleellista.
– Lännellä on ehtymättömät kouluttajaresurssit verrattuna siihen, että Venäjällä kouluttajiakin on vedetty rintamalle ja heitä on kaatunut. Venäjä ei saa mistään uusia sotilaskouluttajia niiden tilalle, jotka se on menettänyt.
Ukraina säästelee voimiaan
Ukrainassa hyväksyttiin tammikuussa kiistelty laki, jolla muun muassa kiristetään rangaistuksia karkuruudesta ja tottelemattomuudesta armeijassa. Pihlajamaa näkee lain taustalla kaksi mahdollista perustetta: sillä voidaan pyrkiä karsimaan mahdollisia jo ilmenneitä ongelmia sekä pyrkiä torjumaan tulevat ongelmat esimerkiksi mahdollisen suurhyökkäyksen edellä.
Hän ei usko, että lähes vuoden kestäneiden taisteluiden jälkeen ukrainalaisten taistelutahdossa olisi tapahtunut olennaista muutosta.
Pihlajamaa arvioi Ukrainan säästelevän nyt voimiaan ja keskittyvän siihen, että se aiheuttaa mahdollisimman paljon tappioita etenemään pyrkiville venäläisjoukoille. Hän uskoo Ukrainan pystyvän torjumaan Venäjän suurempiakin hyökkäyksiä.
Ukraina joutuu kuitenkin odottamaan esimerkiksi lännen taistelupanssarivaunujen saapumista ennen kuin se pystyy itse iskemään kunnolla takaisin, Pihlajamaa arvioi.
