Kuvassa Saksan Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja.
Kuva: FRIEDEMANN VOGEL
Suomi loistaa yhä poissaolollaan Leopard-taistelupanssarivaunujen lahjoittamista koskevassa uutisoinnissa, vaikka muualla asiat etenevät. Virallisena linjana on ollut, että Suomi osallistuu jollain tavalla Leopard-lähetyksiin, mutta apu voi olla muutakin kuin tankkeja.
Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) piti tiistaina aamulla kiinni vaitonaisuuden periaatteesta, joka Suomen aseluovutuksia on koskenut. Naton puolustusministerien kokousta edelsi Ukrainan tukiryhmän koordinaatiokokous, jonka tuloksista kertoivat myöhäisiltapäivästä Yhdysvaltojen puolustusministeri Lloyd Austin ja asevoimien komentaja Mark Milley.
Leopard-taistelupanssarivaunujen toimittamiseen liittyviä ”tärkeitä askeleita” ovat Austinin mukaan ottaneet Saksa, Puola, Kanada, Portugali, Espanja, Norja, Tanska ja Hollanti. Norja kertoi tiistaina lähettävänsä Ukrainaan kahdeksan Leopard 2 -taistelupanssarivaunua.
Suomalaispoliitikkojen aiempien ulostulojen perusteella Suomikin voisi olla jotenkin mukana vaunuja antavassa koalitiossa. Se voi kuitenkin tarkoittaa muutakin kuin vaunujen lähettämistä.
Katse taivaalla
Panssarivaunujen lisäksi Ukrainalla on myös muita merkittäviä tarpeita, joita Ukrainan tukiryhmä on käsitellyt.
– Kuulimme tänään myös uusista merkittävistä ilmapuolustuslahjoituksista, Austin sanoi.
Austinin mukaan nämä merkittävät ilmapuolustuslahjoitukset pitävät sisällään Italian ja Ranskan, jotka julistivat yhdessä SAMP/T-ilmapuolustusjärjestelmän toimittamisesta Ukrainaan. Tämän on määrä antaa Ukrainalle suojaa muun muassa lennokeilta, ohjuksilta ja hävittäjiltä.
Niin ikään Ranska kertoi työskentelevänsä Australian kanssa ammustuotannon lisäämiseksi, jotta niitä voidaan toimittaa Ukrainaan. Norja on aikeissa antaa 7,5 miljardin euron edestä sotilas- ja siviiliapua seuraavan viiden vuoden aikana, mitä Austin kutsui merkittäväksi.
Saksa taas käynnistää Gepard-ilmatorjuntapanssarivaunujen ammusten tuotannon uudestaan, jotta niitä saadaan Ukrainaan.
Hiljaisuus hävittäjistä
Milley arvioi tiedotustilaisuudessa Venäjän tämän hetken hyökkäystä Donbassin alueella. Hän arvioi etenemisen olevan hidasta, uhreja tulevan paljon ja johtamisen ja moraalin olevan huonoa.
Hän kuitenkin totesi, että Venäjällä on käytettävissään paljon joukkoja. Ukrainasta on hänen mukaansa nyt kiinni, kuinka he tässä tilanteessa käyttävät heille toimitettua tukea.
Venäjän lisäämä sotilaallinen paine Ukrainassa on ollut esillä viime päivinä ja viikkoina. Austinilta kysyttiin myös mahdollisesta ilmavoimin toteutetusta hyökkäyksestä, jonka Venäjä voisi järjestellä.
Näkyvillä ei ole Austinin mukaan tällaista ilmahyökkäystä, mutta hän painotti valmistautumista.
– Tiedämme, että Venäjällä on huomattava määrä koneita varastossa ja paljon kyvykkyyksiä jäljellä. Siksi korostamme, että meidän on tehtävä kaikki mahdollinen saadaksemme Ukrainalle niin paljon kyvykkyyksiä ilmapuolustukseen kuin mahdollista, Austin sanoi.
Austinilta kysyttiin myös Ukrainan pyytämistä hävittäjistä, mutta tästä asiasta ei hänen mukaansa ole lausuttavaa. Jo aamulla ennen kokousta puolustusministerien ulostuloista kävi selville, että heidän joukostaan löytyvät kaikki kannat hävittäjien antamista kannattavista kannassaan häilyviin ja hävittävien antamista karsastaviin.
Myöskään Ukrainan kanta ei jäänyt epäselväksi, kun Ukrainan puolustusministeri Kyrylo Budanov esitteli Naton päämajalle saavuttuaan hävittäjäaiheista taskuliinaansa.
