Infra-alan yhtiö Destian toimitusjohtaja Tero Kiviniemi ei pysty tässä vaiheessa arviomaan syitä, jotka johtivat räjähdysonnettomuuteen Laakson sairaalan työmaalla Helsingin Töölössä perjantaina.
– Tutkinta toivottavasti antaa tarkempaa tietoa, Kiviniemi sanoo STT:lle.
Kiviniemen mukaan onnettomuudessa loukkaantuneiden kahden työntekijän tilanne on vakaa.
– Suhtaudumme erittäin vakavasti sattuneeseen onnettomuuteen. Olemme pahoillamme tilanteesta ja aiheutuneesta vahingosta ja huolesta, Kiviniemi sanoo.
Työntekijät loukkaantuivat lasista ja louheesta
Onnettomuus tapahtui työmaalla louhintatöitä tehdessä. Sairaalahankkeen päätoteuttajan rakennusyhtiö SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola kertoo, että räjäytykset suojataan raskailla louhintamatoilla, jotka estävät räjähdyksestä syntyviä kiviä karkaamasta. Kiviä voidaan sen jälkeen irrottaa ja pilkkoa rammerilla, joka on kaivinkoneeseen kiinnitetty piikkauskone tai poravasara. Louhintapaikalle oli kuitenkin jäänyt vanha, räjähtämätön panos, joka sinkosi kiviä pitkälle.
Muutamia henkilöautoja vaurioitui räjähdyksestä lentäneistä irtokivistä Stenbäckinkadulla. Ainakin osa autoista tuhoutui täysin. Paikalla olleen päivystävän palomestarin Janne Taskisen mukaan suurikokoisin hänen näkemänsä kivi lensi ainakin 400–500 metriä.
Onnettomuudessa loukkaantui kaivinkoneen kuljettaja ja toinen työntekijä. STT:n tietojen mukaan heistä toinen loukkaantui rikkoutuneesta lasista ja räjähdyksen lennättämästä kivestä. Toiseen osui louhe.
Sipolalla ei ole tarkkoja tietoja heidän tämänhetkisestä voinnistaan.
Aluehallintovirasto aloitti onnettomuuden tutkinnan maanantaina.
Vaaratilanteita poikkeuksellisen paljon
Sipolan mukaan Laakson sairaalan työmaalla on ollut useita louhinnan räjäytysvaiheeseen liittyviä vaaratilanteita.
– Destialle on annettu toukokuussa suullinen varoitus, seuraavien tapahtumien jälkeen lokakuussa kirjallinen varoitus ja vuoden lopulla joulukuussa on esitetty allianssin johtoryhmälle toimijan vaihtamista, Sipola sanoo.
Allianssilla Sipola viittaa organisaatioon, jossa ovat mukana SRV, Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala ja hanketta suunnittelevia tahoja. Laakson sairaalan omistavat Helsingin kaupunki ja HUS.
Tuossa vaiheessa vaihdettiin kuitenkin vain työmaan vastuuhenkilöitä. Onko ongelma ollut yksittäisissä työmaan työntekijöissä?
– On vaikea mennä niinkään toteamaan, mutta on niitä tilanteita, joissa johtamisen on muututtava, ja tämä on ehkä ollut enemmän sen tyyppisiin asioihin reagoimista.
Sipola kertoo, että kiviä on lentänyt louhintatöissä aiemmin suojamattojen alta työmaan ulkopuolelle kaksi kertaa, joista toinen kerta oli merkittävämpi. Yhden kerran kiviä on valunut tai lentänyt turva-alueen sisällä suunnitelman vastaisesti.
– On tehty myös räjäytys, jossa ei ole riittävän huolella koordinoitu, että maanalaisessa työssä olevat ovat varmasti poissa maanalaisista tiloista, Sipola kertoo.
Työmaalla maanpäällisiä louhintatöitä tekee Destia ja maanalaisia SRV.
Sipolan mukaan Destia on suhtautunut tilanteeseen monessa mielessä hyvin. Hänen mukaansa jokaisen vaaratilanteen jälkeen on tiukennettu tapaa, jolla louhintatöitä tehdään. SRV on ilmoittanut vaarantilanteista aluehallintovirastolle.
– Se, että vaaratilanteita syntyy, on kaiken inhimillisen huolellisuuden jälkeen aina mahdollista. Tässä se merkille pantava asia on, että näitä vain on ollut kertakaikkisen poikkeuksellisen paljon.
Maanantaina SRV asetti Destian hankintakieltoon asutuskeskuksissa tehtävien louhintatöiden osalta.
”Jokainen tapaturma on liikaa”
Destian toimitusjohtaja Tero Kiviniemi ei avaa tarkemmin Destiaan liittyviä syitä, jotka johtivat työnjohdon vaihtamiseen sairaalan työmaalla.
– Allianssin osapuolet arvioivat eri tilanteissa toimintatapoja ja organisoitumista, ja siinä on yhteisesti tehty päätöksiä, miten kehitetään tuota organisaatiota, hän sanoo.
SVR:n Sipola arvioi aiemmin Ylen haastattelussa, että ongelmat liittyvät huolellisuuteen, työmaan johtamiseen ja turvallisuuskulttuuriin.
Kiviniemi ei kuitenkaan halua moittia Destian työkulttuuria. Hänen mukaansa Destiassa työturvallisuus on aina otettu erittäin vakavasti. Hän sanoo, että alalla mitataan työturvallisuutta niin sanotulla tapaturmataajuudella, jossa Destian tulokset ovat olleet viime vuosina tasolla 5–7 miljoonaa työtuntia kohti. Tätä voidaan pitää alalla hyvänä tuloksena, Kiviniemi kertoo.
Destia on entinen valtionyhtiö, jonka omistaa nykyisin ranskalainen infra-alalla toimiva Colas-konserni. Kiviniemi sanoo, että turvallisuus on tärkeää myös emoyhtiölle.
– Jokainen tapaturma on liikaa.
Mikä sitten selittää sen, että samalla työmaalla on tapahtunut useita vaaratilanteita Destian tehdessä louhintatöitä?
– En lähde nyt arvioimaan yksittäisiä seikkoja. Nämä ovat niitä yksityiskohtia, joihin varmasti liittyy eri tekijöitä, Kiviniemi sanoo.
Valtionyhtiö Kustaa IV Adolfin ajoilta
Destialla on takanaan pitkä historia ja nykyisin taustallaan kansainvälinen jätti rakentamisen alalla. Destia kertoo verkkosivullaan, että yhtiön historia ulottuu yli 200 vuoden taakse.
Yhtiö sai alkunsa vuonna 1799 toimintansa aloittaneesta kuningas Kustaa IV Adolfin perustamasta Kuninkaallisesta Suomen Koskenperkausjohtokunnasta. Myöhemmin toimintaa laajennettiin esimerkiksi tieverkon, rautateiden ja satamien rakentamiseen sekä ylläpitoon.
Vuonna 1925 perustettiin Tie- ja vesirakennushallitus (TVH), joka jatkoi tieverkon kehittämistä ja rakentamista. TVH:ta seurasivat Tie- ja vesirakennuslaitos (TVL) ja Tielaitos.
Destia-nimi otettiin käyttöön 2000-luvun alkupuolella. Vuoden 2008 alussa Destiasta tuli valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Yksityinen yritys Destiasta tuli vuonna 2014, kun valtio myi sen suomalaiselle sijoitusyhtiö Ahlström Capitalille.
Vuoden 2021 lopulla kansainvälinen Colas-konserni osti Destian Ahlström Capitalilta. Destian historiakatsauksessa kerrotaan, että Colas on yksi maailman johtavia liikenneinfrastruktuurin rakentajia ja kunnossapitäjiä, joka työllistää 58 000 henkilöä yli 50 maassa.
