Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen tekemät heikennykset sosiaaliturvaan ovat iskeneet varsin kovaa pienimpiä sosiaalitukia saavien talouksiin.
Jos käytettävissä olevat tulot eivät ole olleet aiemminkaan kaksiset, uudistusten jälkeen tilanne voi olla monissa kotitalouksissa entistä hankalampi.
Kysymys kuuluukin, miten esimerkiksi vähimmäismääräiset työttömyys-, sairaus- tai vaikkapa perhe-etuudet riittävät yleisesti ottaen enää elämiseen Suomessa.
– Aika huonosti, tiivistää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija Susanna Mukkila.
THL:n tuore raportti tarkastelee perusturvan eli vähimmäismääräisten työttömyys-, sairaus-, perhe- ja eläke-etuuksien kehitystä vuosina 2024–2025 erilaisissa esimerkkitalouksissa ja eri elämäntilanteissa. Raportin perusteella tulot ovat pienentyneet kaikilla muilla perusturvaetuutta saavilla talouksilla paitsi eläkeläisillä.
Eniten pudotusta on niissä lapsiperheissä, joissa huoltajat saavat työmarkkinatukea tai työttömän peruspäivärahaa. Käytännössä tilanne on siis se, että tulot riittävät kattamaan aiempaa huonommin jokapäiväisen elämän välttämättömiä menoja.
Esimerkiksi työttömällä yksihuoltajataloudella tulot ovat esimerkkilaskelmassa reaalisesti pudonneet leikkausten myötä ilman toimeentulotukea noin neljänneksen tällä hallituskaudella. Laskelmassa tuloista on vähennetty myös asumismenot.
– Tämä on noin 200 euroa, kuvaa THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola tulojen muutosta.
Toimeentulotuki korvaa menetyksiä
Tehtyjen leikkausten vuoksi viimesijaisen turvan, toisin sanoen toimeentulotuen, merkitys on korostunut. Jos perusturvaetuuksia saava kotitalous ei saa esimerkiksi varallisuuden tai muun syyn takia toimeentulotukea, hallituksen leikkaukset näkyvät tuloissa merkittävästi.
– Jos toimeentulotukea saa, se voi puolestaan korvata menetykset jopa kokonaan, sanoo THL:n erikoistutkija Joonas Ollonqvist.
Orpon hallitus on tehnyt hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla merkittäviä heikennyksiä sosiaaliturvaan. Suurimmat muutokset ovat kohdistuneet yleiseen asumistukeen ja työttömyysetuuksiin, joiden tasoja on leikattu ja saamisen ehtoja tiukennettu. Lisäksi moniin etuuksiin on tehty indeksijäädytykset vuosiksi 2024–2027. Indeksijäädytys tarkoittaa sitä, että etuuksia ei koroteta hintojen noustessa eli niiden ostovoima laskee.
Toimeentulotuki on jätetty indeksijäädytysten ulkopuolelle, mutta tuessa hyväksyttyjen asumismenojen eli niin sanottujen asumisnormien soveltamista kiristettiin viime vuonna. Käytännössä viimevuotinen lakimuutos on rajoittanut Kelan mahdollisuuksia hyväksyä perustoimeentulotuen saajilla enimmäisrajoja ylittäviä asumismenoja ilman erityistä perustetta. Aiemmin Kelalla oli asiassa enemmän harkintavaltaa.
Esimerkiksi THL:n laskelmissa etenkin lapsiperheet ylittävät asetetut normit, eli asunnon vuokra on korkeampi kuin mikä on sallittu raja. Tämä heijastuu toimeentulotuen määrään.
– Jos normeja sovelletaan tiukasti, meidän laskelmissamme se iskee erityisesti yksinhuoltajatalouksiin. Näillä normin ylitys on esimerkkilaskelmissa selkeästi suurin, Tervola sanoo.
Yli 200 000 ihmistä kokonaan perusturvan varassa
Kelan mukaan perustoimeentulotuen saajamäärä ei lopulta kasvanut vuositasolla viime vuonna ennakkoarvioista huolimatta. Mukkila arvioi, että tilannetta selittää ehkä se, että toimeentulotukien saajamäärät kasvavat hieman viipeellä.
– Jos työttömällä kotitaloudella on esimerkiksi tilillä rahaa, se on käytettävä ensin. Samoin omaisuus on realisoitava ja varat käytettävä ensin, hän sanoo.
Eri arvioiden mukaan toimeentulotukien saajamäärät kuitenkin tulevat kasvamaan, samoin perustoimeentulotukeen kuluvat euromäärät.
Tervolan mukaan näyttää siltä, että valtaosa hallituksen leikkauksista on jo takanapäin. Ensi vuodelle näyttäisi kuitenkin tulevan vielä ainakin toimeentulotuen leikkauksia.
– Sitten on tämä yleistukiuudistus, josta ei vielä tiedetä, mitä se tarkkaan ottaen tarkoittaa.
Tilastokeskuksen mukaan kokonaan perusturvan varassa olevissa asuntokunnissa asui toissa vuonna liki 230 000 ihmistä, mikä oli 4,2 prosenttia väestöstä. Mainituissa asuntokunnissa perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista.
