Suomen talous nousee taantumasta, mutta julkinen talous pysyy alijäämäisenä, kertoo valtiovarainministeriön (VM) tuore taloudellinen katsaus. Myöskään hallituksen tähän asti tekemät toimet eivät riitä taittamaan velkasuhteen kasvua.
Kuva viime vuosien talouskehityksestä Suomessa on selvästi synkentynyt uusimpien tilastojen valossa. Taantuma on ollut aiemmin arvioitua pidempi ja syvempi, VM sanoo.
Taloustilanne alkaa silti kohentua jo tämän vuoden aikana, vaikka Suomen talous ei vuositasolla tänä vuonna kasvakaan.
Ensi vuonna Suomen bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia. Kotimaisen kysynnän arvioidaan vahvistuvan, kun inflaatio hidastuu, korot laskevat ja kotitalouksien tulot kasvavat.
Ministeriön torstain tiedotustilaisuudessa arvioitiin, että inflaation hidastuminen on nyt laaja-alaista. Vain palveluiden ja omistusasumisen hinnat nousevat.
Hallituksen sopeutustoimet toisaalta pienentävät kysyntää, nostavat hintoja ja heikentävät talouskasvua vuosina 2025–2026 yhteensä noin 0,5 prosenttiyksikköä. Tästä huolimatta ostovoiman arvioidaan kääntyvän nousuun.
Maahanmuutto kohentanut työllisyyttä
Työllisyyden arvioidaan laskevan vielä tänä vuonna, mutta kasvavan ensi vuodesta lähtien kysynnän kasvun ja työllisyystoimien seurauksena.
Suhdannetilanteeseen nähden kohtuullisen hyvään työllisyyskehitykseen on vaikuttanut maahanmuuton selvä kasvu. Se on VM:n mukaan lisännyt sekä työvoiman että työllisten määrää.
Investoinnit kääntyvät nousuun ensi vuonna, kun korot laskevat ja rakennusala alkaa toipua. Myös energiasiirtymään ja turvallisuuteen liittyvät investoinnit lisääntyvät, ministeriö sanoo.
– Investoinnit ovat olleet heikoin tekijä talouskasvussa. Asuntorakentaminen on heikossa hapessa vielä tänäkin vuonna, mutta korkojen laskun ja kohtuullisen positiivisen tulokehityksen myötä odotetaan asuntomarkkinoiden piristymistä, sanoi finanssineuvos Janne Huovari tiedotustilaisuudessa torstaina.
Velkasuhteen kasvu hidastuu
Valtiovarainministeriön katsauksessa on otettu huomioon tuoreiden kehysriihessä tehtyjen säästötoimien vaikutukset.
Hallitus päätti kehysriihessään aiemmin tässä kuussa toimista, joiden tarkoituksena on vahvistaa julkista taloutta kolmella miljardilla eurolla. Tätä haetaan niin leikkauksien kuin veronkorotuksien kautta.
Valtiovarainministeriö arvioi, että ilman näitä lisätoimia julkisen talouden alijäämä olisi usean vuoden ajan yli kolme prosenttia suhteessa bkt:hen. Velka kasvaisi nopeasti, ja velkasuhde olisi jo lähes 90 prosenttia vuonna 2028.
Ministeriö arvioi, että hallituksen toimet hidastavat velkasuhteen kasvua, joka asettuu noin 84 prosentin tuntumaan ennustejakson lopulla. Toimet kohentavat julkisen talouden tilannetta merkittävästi, mutta eivät kuitenkaan nykytiedon perusteella riitä taittamaan velkasuhteen kasvua.
Ministeriö painottaa myös, että työtä sen eteen, että julkisessa taloudenpidossa saadaan aikaan kestävä käänne, pitää tehdä pitkäjänteisesti yli hallituskausien.
– Kun talous alkaa elpyä, julkisen talouden alijäämät pienenevät ja velkaantuminen tasaantuu. Pelivara tavoitteisiin pääsemiseen on kuitenkin pieni. Työtä talouden tulonmuodostuskyvyn ja julkisen talouden vahvistamiseksi pitää jatkaa pitkäjänteisesti yli vaalikausien, sanoo tiedotteessa finanssineuvos Jenni Pääkkönen.
Paljon epävarmuutta
Valtiovarainministeriön katsauksessa esitetään vuosien 2024–2026 taloudellista kehitystä koskeva ennuste. Lyhyen ajan talousennusteen ohella se sisältää myös vuoteen 2028 ulottuvan talouden keskipitkän ajan kehitysarvion.
Ennusteeseen liittyy paljon epävarmuutta muun muassa maailmanpoliittisen tilanteen ja geopoliittisten jännitteiden vuoksi. Myös ympäristöriskien mahdollinen toteutuminen lisää epävarmuutta.
Orpo uskoo sopeutustoimien riittävän
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) katsoo, että ministeriön ennusteet olivat aika lailla odotetut. Hänen mielestään näiden lukujen valossa lisäsopeutukselle ei ole tarvetta.
– Toivon, ja jaksan uskoakin siihen, että nämä ovat riittävät toimet tässä vaiheessa, Orpo sanoi toimittajille eduskunnassa.
– Ja luotan siihen, että ne kasvutoimet, joita on paljon ja jotka ovat vahvoja, saavat aikaan työllisyyden kasvun ja talouden kasvun, mikä sitten tämän lopullisesti kääntää. Koska veroja korottamalla ja leikkaamalla tämä ei yksin ratkea. Eikä varsinkaan niillä.
Orpo huomautti, että hallitus on jo päättänyt yhteensä yhdeksän miljardin euron sopeutuksesta. Hänen mukaansa niissä ollaan jo ”äärirajoilla” sen suhteen, mitä pystytään leikkaamaan tai missä korottamaan veroja.
Orpo sanoi, että hallitus on edelleen sitoutunut velkaantumisen taittamiseen ja tilannetta seurataan koko ajan.
—
Juttu on alunperin julkaistu 25.4.2024. Korjattu 4.5. klo 19.04: Poistettu 5. kappale toisen väliotsikon jälkeen. Poistetussa virkkeessä mainitut tarpeet lisäsäästöihin ja verojen korottamiseen kuvasivat katsauksessa tilannetta ennen huhtikuista kehysriihtä. Korjattu otsikkoa ja toista väliotsikkoa, joissa oli sama virhe.
