Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olivat erimielisiä Suomen koululaisten oppimistulosten laskusta MTV:n kunta- ja aluevaalitentissä keskiviikkona.
SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan oppimistulosten lasku johtuu siitä, että opettajilla ei ole riittävästi aikaa oppilaille.
– Sen takia me olemme ainoa puolue, joka on vaaliohjelmassa esittänyt, että on maksimissaan 20 hengen ryhmäkoot erityisesti alimmilla luokilla, Lindtman sanoi.
RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz peräänkuulutti opettajille työrauha opettaa, mitä hänen mukaansa edesauttaa kännyköiden poistaminen luokista ensi syksystä alkaen.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan suurin syy Pisa-tulosten laskulle on maahanmuutto. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen puolestaan kaipasi keinoja, jotta kaikki oppilaat pysyvät opetuksessa mukana.
– Tähän meidän pitäisi etsiä ratkaisuja, Kaikkonen sanoi ja nosti esille esimerkiksi luokka-asteen uudelleen käymisen ja erityisopetuksen lisäämisen.
Myös kristillisdemokraattien Sari Essayah ja kokoomuksen Petteri Orpo kaipasivat opettajille nykyistä parempaa työrauhaa.
– Opettajilla pitää olla mahdollisuudet keskittyä työhönsä eli riittävästi aikaa oppilaille, ja ne oppilaat jotka tarvitsevat tukea, heille sitä tulee antaa. Meillä on aivan liikaa oppimisvaikeuksia tällä hetkellä, Orpo sanoi.
Katse koulutusleikkauksiin
Vihreiden Sofia Virta ja vasemmistoliiton Minja Koskela puolestaan käänsivät katseen koulutukseen kohdistuneisiin leikkauksiin.
– Suomessa, toisin kuin verrokkimaissa, on päätetty leikata koulutuksesta viimeisen 15 vuoden aikana mittavasti, Virta sanoi.
Koskela korosti, että Suomen Pisa-tulosten laskemisen syistä ei ole saatavissa tutkimustietoa.
– Poliitikkona itse ajattelen, että aiemman oikeistohallituksen koulutusleikkaukset ja tämän oikeistohallituksen sosiaaliturvaheikennykset ja yleinen eriarvoistumiskehitys mitä tässä maassa tapahtuu, ovat niitä asioita, joihin meidän pitäisi puuttua ja jotka meidän pitää pysäyttää, Koskela painotti.
Digiloikasta naurunremakka
Digilaitteiden käytöstä opetuksesta keskusteltaessa Petteri Orpolta kysyttiin, menikö silloisen kokoomuslaisen opetusministerin Sanni Grahn-Laasosen johdolla vuonna 2015 käynnistetty ja kokoomuksen vahvasti ajama peruskoulujen niin sanottu digiloikka liian pitkälle.
– Minusta tuntuu yhteiskunnassa on ihmisillä mennyt laajemminkin tämä digiloikka vähän pitkäksi. Digilaitteet ovat osa meidän kaikkien elämää ja aivan välttämättömiä ja ratkovat paljon ongelmia, mutta väärin käytettynä ne ovat tuoneet yksilötasolla ongelmia, Orpo sanoi.
Vasemmistoliiton Koskela sai aikaan illan suurimman naurunremakan, kun hän tässä yhteydessä viittasi Orpon aiemmin tentissä esittämiin innostuneisiin kommentteihin digitaalisten laitteiden käytöstä vanhusten kotihoidossa.
Lindtman ja Virta moittivat kipakasti aikeita teknologian lisäämisestä kotihoidossa
SDP:n Antti Lindtman ja vihreiden Sofia Virta antoivat vaalitentissä kipakkaa kritiikkiä hallituksen aikeille säästää vanhusten kotihoidon palveluista 16 miljoonaa euroa.
Lindtman arveli, että hallitus elää omassa todellisuudessaan esittäessään, että kotihoidosta voidaan saada säästöä muun muassa hyödyntämällä entistä enemmän teknologiaa.
– Kun tätä hallituksen perustelua leikata vielä lisää vanhusten kotihoivasta niin kuulostaa siltä, että hallitus näissä leikkauksissa näkisi, että tässä nämä hallitukset vain paranisi. Eikö sitten saman tien kannattaisi leikata 160 miljoonaa, niin sitten ne vasta oikeasti paranisivat? Lindtman tiukkasi.
Hän kehotti hallitusta kuuntelemaan hoitajia, ikäihmisiä ja omaisia ja arvioida päätös uudelleen.
Ei robotteja hoitajien tilalle
Myös Virta arvioi esityksen osoittavan, ettei hallituksella ole käsitystä, mitä kotihoito on. Kyse on eri asiasta kuin terapia tai päivätoiminta, hän painotti.
– Tämähän ei ole ensimmäinen leikkaus, mikä suomalaisilta vanhuksilta tehdään. Vuoden alusta astui voimaan hoitajamitoituksen leikkaus, missä myös vietiin rahat pois. Eli ehkä rehellisintä olisi suomalaisille todeta, että nyt on valittu leikkauskohteeksi vanhukset, vammaiset ja lapset. Se ei ole kehittämistä, se on ihan vain leikkaamista, Virta sanoi.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vakuutti, ettei tarkoitus tietenkään ole korvata ihmishoitajia roboteilla. Teknologian käytön lisäämistä ei voida sulkea pois, hän sanoi.
– Teknologian kehittyminen on tulevaisuudessa niin sote-sektorilla kuin muuallakin yhä enemmän läsnä. Jos katsotaan Aasian suuntaan, siellä on yhteiskuntia, joissa demografinen kehitys on vielä vanhenevampaa kuin Suomessa. Suomessa ei olla vielä lähelläkään robotiikan mahdollisuuksia, joita Aasiassa on, Purra kuvasi.
