Torstaina järjestettävässä ylimääräisessä EU:n huippukokouksessa keskustellaan Ukrainan tukemisesta ja Euroopan puolustuksen vahvistamisesta.
Paineet lisätä Euroopan tukea Ukrainalle ovat kasvaneet entisestään sen jälkeen, kun Yhdysvallat ilmoitti keskeyttävänsä Ukrainalle suunnatun aseavun.
Uutta tukipakettia Ukrainalle on valmistellut ainakin EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas. Viime viikolla Kallas totesi, että paketin yksityiskohdista, kuten numeroista, on määrä keskustella EU-johtajien kesken.
Huippukokouksen tulokset kirjataan päätelmiksi, jotka selviävät lopullisesti vasta kokouksen jälkeen. Niitä kuitenkin valmistellaan etukäteen.
STT:n keskiviikkona näkemään ja tiistaille päivättyyn päätelmäluonnokseen ei ole kirjattu mainintaa Ukrainalle suunnitellun lisätukipaketin suuruudesta tai konkreettisia numeroita. Myös EU:n eri virkamieslähteet ovat vahvistaneet, että numeroista ei ole löydetty sopua.
Sen sijaan paperissa todetaan, että Eurooppa-neuvosto toivottaa tervetulleeksi jäsenmaiden valmiuden lisätä Ukrainalle annettavan aseavun, kuten ammusten, ilmatorjuntavälineistön ja ohjuksien, määrää kiireellisesti.
– Eurooppa-neuvosto kehottaa edistämään ripeästi toimia, erityisesti unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan aloitetta, EU:n sotilaallisen tuen koordinoimiseksi Ukrainalle, luonnospaperissa todetaan.
Kokouksen päätelmistä on kiertänyt erilaisia luonnoksia, ja STT:n aiemmin näkemässä versiossa ei ollut mitään mainintaa Kallaksen paketista. Nyt se kuitenkin löytyy, mitä eräs korkea-arvoinen virkamies kuvasi itsessään positiiviseksi asiaksi.
Ainakin Unkari on esittänyt vastustusta pakettia kohtaan.
Ylimääräisen huippukokouksen järjestäminen on herättänyt osassa EU:n virkakoneistoa huolta siitä, että kokouksen järjestäminen ilman merkittäviä päätöksiä voisi johtaa lässähdykseen ja odotusten pettämiseen samalla, kun Eurooppa elää kriittisiä hetkiä.
EU valmis tukemaan enemmän
Eräs korkea-arvoinen EU-virkamies kuitenkin kiisti keskiviikkona, että kokouksesta puuttuisivat konkreettiset aloitteet Ukrainan tukemiseksi. Virkamies totesi, että vaikka paperista ei löytyisi tarkkoja summia, EU sitoutuu osana kokousta tukemaan Ukrainaa ja ”tuomaan enemmän pöytään”.
Paperista löytyy myös maininta jo aiemmin sovitusta runsaan 30 miljardin euron tuesta Ukrainalle tälle vuodelle.
Ajatuksena on myös, että keskusteluita aiheesta voidaan jatkaa kahden viikon päästä pidettävässä huippukokouksessa.
Turvatakuiden yksityiskohdat auki
Kokouspäätelmäluonnoksessa otetaan kantaa Ukrainalle annettaviin turvatakuisiin. Luonnoksen pohjalta EU-maat ovat valmiina edesauttamaan Ukrainalle annettavia turvatakuita jäsenmaiden kykyjen ja kapasiteetin mukaan.
Ukrainalle tarjottavat turvatakuut toteutettaisiin jäsenmaiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjat ja turvallisuusintressit huomioiden. Lisäksi todetaan, että jokaiseen mahdolliseen rauhansopimukseen on sisällytettävä Ukrainalle annettavat uskottavat ja vahvat turvatakuut.
Tarkempia tietoja turvatakuista ei selviä.
Eräs korkea-arvoinen EU-virkamies arvioi keskiviikkona, että tarkempaa debattia turvatakuista ei ole vielä EU:n sisällä yksityiskohtaisesti käyty. Syy on se, että mitään rauhansopimusta tai esitystä siitä ei ole vielä pöydällä.
800 miljardia euroa EU-puolustukseen
EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin on määrä esitellä torstain kokouksessa jo tiistaina kertomiaan toimia niin sanotusta Euroopan uudelleenaseistamissuunnitelmasta.
Kyseessä on viiden kohdan suunnitelma Euroopan puolustusinvestointien rahoittamiseksi. Von der Leyen on arvioinut, että suunnitelmalla voitaisiin mobilisoida lähes 800 miljardia euroa Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.
Pakettiin kuuluu muun muassa komission ajama uusi 150 miljardin euron lainarahoitusväline puolustushankintoja varten. Välineellä olisi tarkoitus rahoittaa esimerkiksi ilmapuolustuksen vahvistamista ja tykistöjärjestelmiä yhteishankintojen kautta.
Von der Leyen on lisäksi ehdottanut, että jäsenmaat voisivat halutessaan käyttää koheesiorahoja puolustukseen. Myös yksityisiä investointeja halutaan vauhdittaa Euroopan investointipankin ja muun yksityisen rahoituksen kautta.
Euroopan investointipankin mahdollisuudet rahoittaa puolustushankkeita ovat tällä hetkellä rajalliset. Pankki ei voi osallistua suoraan esimerkiksi tuotannollisiin hankkeisiin. Suomi on pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla ajanut aloitetta, jossa EIP:n roolia puolustuksen rahoittamiseksi vahvistettaisiin ja sen rahoitussääntöjä voitaisiin laajentaa.
EU-komission on myös määrä julkistaa myöhemmin maaliskuussa niin sanottu puolustuksen valkoinen kirja, jossa on määrä määritellä tarkemmin Euroopan puolustuksen tulevia tarpeita.
