Taiwanilaisten veistäjien patsas paljastettiin savolaisessa pikkukunnassa – ”Välillä täytyy vähän hullutella”

Taiwanilaisten veistäjien patsas paljastettiin savolaisessa pikkukunnassa – ”Välillä täytyy vähän hullutella”

Rautavaaralla Pohjois-Savossa paljastettiin tiistaina patsas, jota oli saavuttu heinäkuussa veistämään Taiwanista saakka. Kivitaiteilija Lin Li-Jen ja hänen assistenttinsa Cheng Yung-to ahersivat teoksen kimpussa Rautavaaralla puolisentoista kuukautta.

Kyseessä on keskustan entisen kansanedustajan ja Rautavaaran nykyisen kunnanjohtajan Mikko Kärnän ideoima tempaus.

– Kyllähän ihmisten täytyy tietää, missä Rautavaara on ja mitä täällä tapahtuu, että tänne löydetään asumaan sekä käymään, Kärnä kertoo STT:lle.

Hän sanoo patsashankkeen tuoneen Rautavaaralle näkyvyyttä kesän aikana. Taiteilijoiden työskentelyä on käyty päivittäin ihmettelemässä ympäri maakuntaa ja ”vähän kauempaakin”.

Kärnä hehkuttaa, että paikallinen sekatavarakauppias lainasi taiwanilaisille jopa polkupyörät, joilla he ovat kulkeneet hillasoilla, sienestämässä ja kalastamassa sekä tutustumassa Rautavaaran ”kaikkiin nähtävyyksiin”.

– Lisäksi taiteilijat ovat tehneet meille hirvittävän tärkeää kuntamarkkinointityötä myös sosiaalisen median kautta. Heidän vierailunsa on kiinnostanut myös Taiwanissa.

Osa elinvoiman kehittämistä

Vaikka taiwanilaisten kivenveistäjien kiikuttaminen savolaiseen pikkukuntaan voi kuulostaa erikoiselta hankkeelta, Kuntaliiton asiantuntija näkee, että kyse on pohjimmiltaan taiteen asemasta kunnallisessa elämässä.

– Eihän siinä ole ideana mitään uutta, että meillä on taidetta kunnissa. Esimerkiksi Helsingillä on Helsingin kaupunginmuseo. Siinä mielessä Rautavaaran patsas on samaa jatkumoa, sanoo viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund Kuntaliitosta.

Helsinkiä läheisempi esimerkki Rautavaaralta katsottuna löytyy Nelostien varrelta Orimattilasta.

– Siellä kun ajelee Rautavaaraa kohti, näkyy moottoritien kupeessa hevostaideteoksia, Hagerlund kertoo.

Hän myös muistuttaa, että kuntien vastuulle kuuluu perinteisten ydinpalveluiden tarjoamisen lisäksi alueiden elinvoimasta huolehtiminen.

– Juuri siihen suuntaanhan tällainen tempaus menee, että mistä kunta on tunnettu, onko siellä nähtävyyksiä ja tulevatko ihmiset katsomaan niitä. Samalla he käyvät syömässä, ja jotkut ehkä yöpyvät.

Kärnä halusi ensin patsaspuiston

Joulukuussa kunnanjohtajana aloittaneen Kärnän alkuperäinen ajatus oli saada Rautavaaralle kokonainen ”hylättyjen patsaiden puisto”.

Tarkoituksena oli saada kuntaan esille teoksia, jotka eivät ole syystä taikka toisesta julkisesti esillä Suomessa. Muun muassa Turun ja Kotkan katukuvasta poistetut Lenin-patsaat olisivat Kärnän mielestä voineet saada kodin Rautavaaralta.

– Suomen museoissa on tällaisia patsaita valtavasti. Ideaan suhtauduttiin kuitenkin valitettavan nihkeästi. Museot pitävät teokset mieluummin pölyttymässä, Kärnä sanoo.

Tämän jälkeen syntyi ajatus taiteilijavaihdosta. Kivenveistäjät saatiin työstämään patsasta Rautavaaralle Taiwanin Hualienin maakunnasta Kärnän kontaktien kautta.

Kärnä toimi aikoinaan eduskunnan Taiwan-ystävyysryhmän puheenjohtajana. Hän kertoo vierailleensa Taiwanissa sekä tavanneensa maan presidentin.

– Taiwan ja varsinkin Hualienin maakunta ovat tunnettuja kivitaiteestaan, Kärnä kertoo.

– Olin maan edustustoon yhteydessä, ja aloimme suunnitella, minkälainen projekti tästä saataisiin kehiteltyä.

Kustannukset jaettiin niin, että Rautavaaran kunta tarjosi veistäjille ylläpidon ja paikallisen Savon helmi -kivimateriaalin. Taiwan taas maksoi matkat ja palkkiot. Kärnän mukaan koko lysti maksoi Rautavaaralle noin 15 000 euroa.

Taiteilijavaihdon jatkuminen Rautavaaralla esimerkiksi ensi kesänä on vielä selvityksessä.

Kärnän mukaan seuraavaksi on määrä keskustella kunnanhallituksen kanssa, miten tämän kesän patsashanke onnistui. Keskusteluissa on myös se, voisiko Rautavaaralta mennä taitelijoita Taiwaniin.

Tuonut kaivattua positiivisuutta

Rautavaaran kunnanhallituksen keskustalainen puheenjohtaja Eero Kukkonen pitää patsashanketta onnistuneena.

– Ainakin tuolla Facebookin sivuilla ihmiset ovat kiitelleet tätä. Hirveän paljon ei ole tullut kielteistä sanomista, Kukkonen kertoo STT:lle.

Kukkonen näkee, että patsas on tuonut Rautavaaralle kaivattua positiivisuutta.

– Aina on näitä kyselyjä ja tilastoja Rautavaarasta, että kun kunta on köyhä ja kipeä ja vaikka mikä.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi vuoden alussa artikkelissaan, että Rautavaara komeilee kärkisijoilla muun muassa väestön sairastavuus- ja työkyvyttömyystilastoissa.

– Patsaan myötä ajatus Rautavaarasta muuttuu varmaan jotenkin iloisemmaksi. Kyllä tällä voisi ainakin lisää turisteja saada kuntaan.

Kukkonen kertoo, että Rautavaaran ohi ajetaan usein matkalla isompiin ympäröiviin matkailukohteisiin, kuten Sotkamoon. Patsas voisi olla syy pysähtyä Rautavaaralla.

– Patsaan paikkakin on hyvä tuossa torin kupeella, ja siinä on palveluita lähellä. Jos siihen joku pysähtyy, hän voi kenties käyttää sitten niitä, Kukkonen pohtii.

Kärnä uskoo, että patsashanke voi tuoda Rautavaaralle paitsi turisteja myös uusia vakituisia asukkaita. Hänen mukaansa pienessä kunnassa ei voida tuudittautua hoitamaan vain ydintehtäviä.

– Se on tuhon tie, jos kunta hyväksyy, että aletaan hiipua ja keskitytään vain lakisääteisiin tehtäviin, Kärnä sanoo.

– Täytyy näyttää, että on elinvoimaa, elämää ja myös rohkeutta tehdä asioita eri tavalla sekä välillä vähän hullutellakin.

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *