Kiinan johtaja Xi Jinping vieraili Euroopassa edellisen kerran ennen koronapandemiaa vuonna 2019. Viisi vuotta myöhemmin eurooppalainen maaperä on paljon vähemmän suotuisa yhteistyölle Kiinan kanssa. Pääsyynä on tutkijan mukaan Kiinan myötämielinen suhtautuminen hyökkäyssotaa käyvään Venäjään.
Xin vierailuohjelman kolmesta maasta kaksi jälkimmäistä, Serbia ja Unkari, ovat Kiinan kannalta helppoja rasteja. Vierailun aloittavalla Ranskallakin oli aiemmin monia muita myönteisempi suhde Kiinaan, mutta siitä ei ole enää paljoa jäljellä.
– Kyllä Ranskassakin linja on muuttunut paljon tiukemmaksi Kiinan suhteen, sanoo vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.
Presidentti Emmanuel Macron ja muut ranskalaispoliitikot eivät siten voi Sinkkosen mukaan näyttää kotiyleisölle olevansa liian ystävällisissä väleissä kiinalaisten vieraiden kanssa. Näin varsinkin siinä tapauksessa, jos tiedot Venäjän presidentin Vladimir Putinin vierailusta Pekingiin myöhemmin toukokuussa pitävät paikkansa.
Xi ei itse vieraile Brysselissä, mutta Elysee-palatsin illallispöytään on kutsuttu myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Sinkkosen mukaan mitään merkittävää myönteistä liikahdusta Euroopan ja Kiinan suhteissa ei ole odotettavissa niin kauan kun puolueettomuuttaan toisteleva Kiina käytännössä tukee Venäjää.
– Tämä on suurimmassa osassa EU-maita niin tärkeä kysymys. Yhteinen taistelu ilmastonmuutosta vastaan ei tällaisessa tilanteessa riitä, koska Ukraina on kuitenkin Euroopassa, Sinkkonen kuvaa painotuksia.
Macronin puheet Euroopan strategisesta autonomiasta ovat voineet kuulostaa Kiinan korvaan hyviltä, mutta Ukrainan laajamittaisen sodan myötä kaikkialla Euroopassa – myös Ranskassa – on myönnetty Yhdysvaltain merkitys Euroopan turvallisuudelle.
Sähköautot ja akkuteollisuus jyräävät
Bloomberg-uutistoimiston mukaan Kiinan ja euroalueen taloudet olivat osapuilleen yhtä suuria Xin käydessä Euroopassa edellisen kerran. Nyt Kiinan talous on jo 15 prosenttia suurempi, ja etumatkan ennustetaan vielä kaksinkertaistuvan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Unionissa on oltu huolissaan muun muassa kiinalaisten sähköautomerkkien tulvimisesta Euroopan markkinoille.
– Monissa EU-maissa kuitenkin haluttaisiin mieluummin tukea omaa tuotantoa kuin ottaa vastaan kiinalaisia malleja. Tätä on ehkä pyritty vähän sitten kiertämään niin, että Kiina pyrkii tuomaan tuotantoaan EU-alueelle, edes komponenttitasolla, Sinkkonen kuvailee.
Toinen edelliseen liittyvä Kiinan vahva valtti on korkea akkuteknologinen osaaminen ja akkuihin tarvittavat raaka-ainevarat. Kiina-riippuvuuksien ongelmallisuuteen heränneessä Euroopassa ei ole Sinkkosen mukaan vielä ryhdytty tosissaan rajaamaan tuontia akkuteknologian osalta.
Vihreään siirtymään liittyvän teknologian rajoitusten kanssa pitää olla myös tarkkana, koska Kiina on osoittanut voivansa vastata samalla mitalla. Sinkkosen mukaan Kiina on muun muassa rajoittanut puolijohteissa tarvittavien galliumin ja germaniumin vientiä, samoin grafiitin. Näitä kaikkia tarvitaan vihreän siirtymän tuotteissa. Myös harvinaisten maametallien prosessointiin tarvittava teknologia on joulukuun lopusta lähtien ollut vientirajoitusten piirissä.
– Jos suhteet menevät tosi huonoiksi, niin voi olla, että me olemme sitten pulassa. Jos vaikka evätään kokonaan pääsy esimerkiksi joihinkin harvinaisiin maametalleihin. No, ei sellainen toisaalta olisi Kiinankaan edun mukaista, Sinkkonen pohtii.
Belgradissa lähetystön pommittamisen vuosipäivänä
Viisi vuotta sitten Kiina näytti varmistaneen merkittävän sillanpääaseman Eurooppaan, kun Italia liittyi Kiinan massiiviseen Vyö ja tie (Belt and Road) -infrastruktuurihankkeeseen, jota on myös Uudeksi silkkitieksi kutsuttu. Ilo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä viime vuonna Italia ilmoitti irtautuvansa hankkeesta, joka ei maan mukaan ollut tuonut luvattuja hyötyjä.
Serbiassa ja Unkarissa kiinalaisrahaa ei sen sijaan edelleenkään karsasteta, ja Xin vierailun aikana lieneekin luvassa ilmoituksia uusista investoinneista. Toisaalta Kiinassakaan ei enää pyritä hankkimaan poliittista vaikutusvaltaa aivan mihin hintaan hyvänsä.
– Kiinalla ei ole tässä taloustilanteessa varaa laittaa loputtomasti rahaa taloudellisesti kannattamattomiin projekteihin. Seula kyllä tiukentuu, ja hankkeiden pitäisi olla taloudellisesti kannattavia, Sinkkonen sanoo.
Eräs Xin ensi viikon vierailun mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että hän on Serbiassa tiistaina päivälleen 25 vuotta sen jälkeen, kun Naton koneet pommittivat – Yhdysvaltain mukaan erehdyksessä – Kiinan Belgradin-lähetystöä Kosovon sodan aikana. Sinkkosen mukaan on odotettavissa, että vuosipäivästä tehdään jonkinlainen Naton ja Yhdysvaltain vastainen tapahtuma.
– Ei se varmasti ole missään nimessä sattuma, että vierailu osuu juuri siihen päivään, Sinkkonen sanoo.
Vielä aivan Xin vierailun alla Kiinan ja EU:n suhteita kolautti saksalaisen europarlamentaarikon avustajan pidätys. Tätä epäillään vakoilusta Kiinan hyväksi.
—
Lähteenä myös The Diplomat.
