Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi tiistaina prikaatikenraali evp. Mauri Koskelan raiskauksesta ja ampuma-aserikoksesta vuoden ja 11 kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Syyttäjä oli vaatinut Koskelalle yli kahden vuoden ehdotonta vankeutta törkeästä raiskauksesta. Syyttäjä oli vaatinut myös, että Koskelan sotilasarvo tuomitaan menetetyksi.
Vuonna 1960 syntynyt Koskela teki pitkän uran ammattiupseerina Puolustusvoimien palveluksessa. Hän toimi sotilasurallaan useissa kansainvälisissä tehtävissä, kuten YK:n Syyriassa ja Israelissa toimivan Undof-operaation apulaiskomentajana. Lisäksi hän johti Puolustusvoimien kansainvälistä keskusta ja toimi 2010-luvulla Enontekiön vs. kunnanjohtajana.
Koskela toimi sotilasuransa jälkeen myös Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajana. Vuonna 2020 hän sai Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin.
Oikeuden mukaan sitoi uhrin kravateilla
Raiskaussyytteessä oli kyse viime uudenvuodenaaton tapahtumista. Koskela pakotti uhrinsa sukupuoliyhteyteen väkivalloin sekä käyttämällä hyväkseen sitä, että uhri oli pelkotilan tai muun avuttoman tilan vuoksi kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, kerrotaan oikeuden laatimassa julkisessa selosteessa.
Oikeuden mukaan Koskela sitoi uhrin kravateilla käsistään ja jaloistaan vatsalleen makaamaan x-asentoon vuodesohvan päälle. Sen jälkeen Koskela veti uhrin housut ja alushousut alas ja löi tätä piiskalla useita kertoja pakaroihin, selosteessa kerrotaan.
Oikeuden mukaan uhri pyysi Koskelaa lopettamaan lyömisen, mutta siitä huolimatta tämä löi piiskalla pakaroihin uudelleen useita kertoja. Sen jälkeen Koskela oli oikeuden mukaan uhrin kanssa yhdynnässä samalla kuristaen uhria kaulasta, jolloin tämän oli ollut vaikea saada henkeä.
Syyttäjän mielestä raiskaus oli käytetyn väkivallan ja uhriin kohdistuneen nöyryyttävyyden vuoksi kokonaisuutena arvioiden törkeä.
Kertomukset keskenään ristiriitaiset
Koskela kiisti raiskaussyytteen ja kiisti olleensa syytteessä kuvatussa tilanteessa sukupuoliyhteydessä uhrin kanssa. Hän kiisti myös kuristaneensa uhria kaulasta.
Käräjäoikeus totesi, että Koskelan ja uhrin kertomukset tapahtumista olivat keskeisiltä osin ristiriitaiset. Se katsoi, että keskeinen osa näyttöä oli uhrin kertomus. Uhrin lisäksi oikeudessa kuultiin todistajina hänen ystäviään, joille hän oli kertonut tapahtuneesta viiden päivän kuluttua tekoajankohdasta.
Oikeus katsoi, että Koskelan syyllisyydestä ei jäänyt järkevää epäilyä. Oikeuden mukaan tekoa ei ollut kuitenkaan pidettävä törkeänä, joten se tuomitsi Koskelan perusmuotoisesta raiskauksesta.
Oikeus myös velvoitti Koskelan maksamaan uhrille korvauksia yhteensä 6 000 euroa.
Koskelan asianajaja Riitta Leppiniemi kertoo STT:lle, että Koskela aikoo valittaa tuomiosta.
– Hän on alusta saakka todennut, ettei ole tähän tekoon syyllistynyt.
Sotilasarvoa ei määrätty menetettäväksi
Käräjäoikeus tuomitsi Koskelan myös ampuma-aserikoksesta, koska tämä oli ilman vaadittua lupaa pitänyt hallussaan Mauser-pistoolia ja sotilaskivääriä.
Koskela katsoi syyllistyneensä vain lievään ampuma-aserikokseen. Oikeus kuitenkin tuomitsi hänet syytteen mukaisesti perusmuotoisesta ampuma-aserikoksesta. Takavarikoidut aseet oikeus määräsi valtiolle menetetyksi.
Koskela tuomittiin yhden vuoden ja 11 kuukauden ehdottomaan vankeuteen, joten sotilasarvoa ei voida määrätä menetetyksi eikä häntä voida määrätä heti vangittavaksi, sanotaan julkisessa selosteessa. Vähintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen tuomittava on rikoslain mukaan tuomittava menettämään sotilasarvonsa, jollei sitä ole pidettävä kohtuuttomana esimerkiksi rikoksen laatu huomioon ottaen.
Juttu päivitetty kauttaaltaan 5.9.2023 kello 17.10.
