Hallitus päätti tukea kalliista sähköstä kärsiviä kotitalouksia kertakorvauksella – tuen suuruus, alaraja ja omavastuuosuus vielä auki

Hallitus päätti tukea kalliista sähköstä kärsiviä kotitalouksia kertakorvauksella – tuen suuruus, alaraja ja omavastuuosuus vielä auki

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan sähkötuessa on kyse mittavasta ja kalliista kokonaisuudesta. Arkistokuva.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan sähkötuessa on kyse mittavasta ja kalliista kokonaisuudesta. Arkistokuva.

Kuva: STEPHANIE LECOCQ

Kotitalouksien ylisuuriin sähkölaskuihin on tulossa uusia hyvityskeinoja.

Nopeimmin kotitalouksien sähkölaskussa näkyisi kertakorvaus, joka maksettaisiin takautuvasti esimerkiksi marras- ja joulukuun kalliista sähkön hinnoista myöhemmin talvella.

Hyvitys näkyisi suoraan sähkölaskussa, eikä kotitalouksien tarvitsisi sitä erikseen hakea. Se toteutettaisiin sähköyhtiöiden kautta.

Yksityiskohdat ovat pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan vielä auki. Keskustella pitää vielä siitä, minkä suuruisesta tuesta olisi kyse, mikä olisi alaraja, mikä olisi sähkönkulutuksen yläraja ja mikä osuus siitä korvattaisiin, hän sanoo.

– Olisiko se 50, 60 vai 80 prosenttia, tätä ei ole vielä asetettu. Totta kai kulutukselle täytyy tulla myös katto, ei meidän tarkoituksena ole kompensoida sitä, että joissakin kotitalouksissa vaikka lämmitettäisiin uima-altaita, ei meillä sellaista kompensaatiota tietysti ole tarkoitus tehdä, Marin sanoi toimittajille eduskunnassa eduskuntaryhmien kokouksen jälkeen.

Näihin kaikkiin kysymyksiin on tarkoitus vielä tällä viikolla saada vastauksia. Esitys olisi tarkoitus saada eduskuntaan heti joulutauon jälkeen eli tammikuun alkupuolella.

Marinin mukaan myös tarvittaessa myöhemmin kuin marras-joulukuussa voitaisiin yhtä lailla korvata kertakorvauksena sähkölaskuissa osa kuluttajille takaisin.

Hintakatto eduskuntaan tammi-helmikuussa

Hallitus pyrkii lisäksi saamaan niin kuluttajille kuin yrityksille joustavuutta ja pidennyksiä sähkölaskujen maksuaikoihin. Tässä valtio tulisi Marinin mukaan takaamaan osuutta.

– Kolmantena kokonaisuutena on kattohintamalli, joka vaatii pidempää valmistelua, mutta sekin olisi tarkoitus saada eduskuntaan heti tammi-helmikuussa.

Pääministeri sanoo olevan aivan selvää, että sellaiseen ideaalimalliin ei pystytä, joka kohdentuisi täysin oikein vain tarvitseville ja joka ei millään tavalla aiheuttaisi muuten mitään lieveilmiöitä.

– Täydellisiä malleja ei ole.

Hän huomauttaa, että suomalaiset ovat aika eriarvoisessa tilanteessa suhteessa sähkölaskuihinsa ja ihmisten välillä on todella paljon eroja.

Pääministeri sanoo, että kokonaisuudessa puhutaan isosta hintalapusta, sadoista miljoonista ylöspäin, jopa miljardiluokkaan. Kaikki tämä täsmentyy kuitenkin vasta sitten, kun parametrit asetetaan.

Helpottaa painetta velanottoon

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) luonnehti kertakorvausta ratkaisuksi jo olleisiin kalliin sähkön kuukausiin ja viikkoihin.

– Vähintään on perusteltua, että kertakorvaus koskisi marras-joulukuuta, jonne nämä hallituksen aiemmin päättämät tukimuodot sähköavustuksesta ja sähkövähennyksestä eivät vielä osu. Nehän astuvat voimaan vuoden alusta, Saarikko sanoi kokouksen jälkeen eduskunnassa toimittajille.

Hallitus päätti syksyn budjettiriihessä myös sähkön arvonlisäveron alentamisesta 10 prosenttiin, mikä astui voimaan joulukuun alussa.

Jo päätettyjenkin toimien hintalappu on lähes miljardi, mutta se on menokehyksen sisällä.

Saarikon mukaan uusien tukimuotojen tarkkoja kuluja valtiolle on mahdoton vielä sanoa, koska ei tiedetä, miten sähkön hinta kehittyy ja miten kylmiä talvipäiviä on luvassa.

Oleellisempaa hänen mielestään on, että tukien rahoituspohjana voitaisiin hyödyntää energiayhtiöiden kriisin seurauksena syntyneistä voitoista kerättävää lisäveroa ja kantaverkkoyhtiöiden rahoitusta.

– Se helpottaa painetta velanottoon.

Marin kuvailee valtion toimivan ikään kuin rahan välietappina.

– Eli (valtio) ottaa energiayhtiöiltä, jotka saavat tällä hetkellä aivan kohtuuttomia voittoja ja välittää rahan kuluttajille, jotka maksavat aivan liikaa. Windfall-vero tulee myöhemmin käyttöön, ja tulot tulevat myöhemmin valtiolle.

”Täysin levällään”

Oppositiopuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mielestä hallituksen maanantaina esittelemä kokonaisuus on täysin levällään.

– Tammi-helmikuun osalta ei annettu nyt mitään osviittaa, tuleeko kustannuksiin helpotusta. Samalla huolettaa se, jääkö nyt kokonaan sähköyhtiöiltä motiivi tehdä sellaisia ratkaisuja kuin esimerkiksi Helen on tehnyt, Mykkänen sanoi kokouksen jälkeen.

Helenin uusi määräaikainen sähkön hinta on 20 senttiä kilowattitunnilta ja tämän päälle tulee oman kulutuksen ajoituksen mukainen vähennys tai lisäys.

– Meidän mielestä tässä olisi pitänyt suoraviivaisemmin yhdessä sähköyhtiöiden kanssa sopia hinnan kohtuullistamisesta ja katsoa sitten, tarvitaanko siihen joltain osin valtion rahaeriä kuten Fingridin pullonkaulatulojen käyttämistä.

Mykkänen arvostelee myös sitä, että pääministeripuolue SDP:n lupaama kattohinta jäi kokouksessa täysin auki.

– Sitä ei ole ja sitä lähdetään nyt vasta valmistelemaan. Ei se tälle talvelle enää ehdi.

SDP ehdotti sähkön hintakaton asettamista alle 20 senttiin kilowattitunnilta. Vaihtoehtoisessa takuuhintamallissa sähköyhtiöt puolestaan tekisivät sopimuksia tiettyyn sovittuun hintaan.

Vasemmistoliitto on ajanut kesästä asti niin sanottua Norjan mallia. Se on suoraan sähkölaskuun vietävä tukimuoto, jossa taataan tietty määrä kohtuuhintaista sähköä kuluttajille.

– Joten jos nyt jonkun ajan päästä ollaan siinä tilanteessa Suomessa, että juuri tämä on se malli, joka toteutetaan, me olemme totta kai vasemmistoliitossa tyytyväisiä, sanoi puheenjohtaja Li Andersson kokoukseen mennessään.

19.12. kello 19.05: Päivitetty uutista uusilla tiedoilla kauttaaltaan.

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *