Hallitusneuvottelijat halusivat tietää, voisiko kiihottaminen kansanryhmää vastaan -pykäliä muuttaa

Hallitusneuvottelijat halusivat tietää, voisiko kiihottaminen kansanryhmää vastaan -pykäliä muuttaa

Kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevista pykälistä on oikeastaan maksimaalisessa laajuudessa hyödynnetty kansainvälisten velvoitteiden liikkumavara, vahvistaa Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander.

Hän lisää, että tällä hetkellä näyttää siltä, että Euroopan unionin näkökulmasta Suomen kriminalisointi on riittämätön.

– Pikemminkin vaikuttaa siltä, että sitä on muutettava toiseen suuntaan kuin rangaistavan käyttäytymisen alan supistamiseen, Melander sanoo.

Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina, että hallitusneuvottelijat ovat pyytäneet oikeusministeriön asiantuntijoita selvittämään, olisiko rikoslain pykälissä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ”liikkumavaraa”.

Oikeusministeriön vastauksen mukaan liikkumavaraa ei ole, sillä Suomi on tehnyt kaikki mahdolliset kriminalisointeja koskevat varaumat suurimmassa mahdollisessa laajuudessa sen kansallisiin velvoitteisiin.

Yksi varauma liittyy holokaustin kieltämiseen

Suomen rikoslain kiihottaminen kansanryhmää vastaan -pykälien taustalla on useita kansainvälisiä velvoitteita. Kun Suomi on saattanut niitä voimaan, se on jättänyt niihin varaumia.

Varauma tarkoittaa sitä, että kansainväliseen sopimukseen sitoutuessaan Suomi on halunnut sallituissa rajoissa poiketa tietyistä sopimuksen velvoitteista.

Yksi varauma koskee holokaustin kieltämistä.

– On ajateltu, että se voisi olla sananvapauden kannalta liian rajoittavaa, jos kaikissa tilanteissa kiellettäisiin siitä kriittisesti puhuminen. On ajateltu, että esimerkiksi historiantutkimus voi tuoda esille seikkoja, joista pitää voida keskustella ja on voitava sallia asiallisiin syihin perustuva keskustelu tällaisista asioista, Melander sanoo.

Norjassa ja Ruotsissa pykälät kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ovat samantyyppisiä kuin Suomessa.

Oikeusministeriö muistuttaa vastauksessaan hallitusneuvottelijoille, että EU-komissio on vuonna 2021 aloittanut Suomea vastaan rikkomusmenettelyn, sillä Suomi ei ole riittävällä tavalla pannut täytäntöön Euroopan unionin neuvoston asiaa koskevaa puitepäätöstä.

Melander sanoo, että komission käynnistäessä menettelyn syynä oli muun muassa se, ettei holokaustin kieltämistä, vähättelyä tai trivialisointia ole säädetty Suomessa rangaistavaksi. Myös Ruotsi joutui menettelyyn.

Lisäksi esitettiin, että Suomi ja Ruotsi eivät ole riittävässä laajuudessa kriminalisoineet kiihottamista kansanryhmää vastaan siltä osin kuin se kohdistuu yhteen henkilöön, joka on vähemmistöryhmän jäsen.

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *